Noin 30 perunaa (viime kesän omaa satoa) on myös laitettu itämään, kauniisti pötkölleen munakennoihin ja pikkuisen turvemultaa patjaksi ja peitoksi. Perunamaata varsinaisesti en (ehkä) tänä vuonna laita, vaan nämä pääsevät *pussiperunoiksi* kasvihuoneeseen ja syödään herkkupaloina toivottavasti juhannusjuhlissa.
Pussiperunoiden kasvatus onnistuu tavallisessa paperipussissa mainiosti. Meidän paheena ovat kartanoperunalastut kera dippien ja leffojen, ja olenkin niiden pusseja kerännyt pienen kasan. Koska niissä on kosteutta läpäisemätön sisäpinta, pitää niihin tehdä pohjaan reikiä. Pussukaiset ladon sitten vanhoihin peruna- tai limulaatikoihin, jotka löytyi tämän talon kellarista. :)
Piirroskuvat on lainattuja. Samoja kuvia vaan näkyi eri osoitteissa, niin että oikeaa alkuperää on mahdoton kertoa.
Punarinta on palannut! Joka kesä on pihapiirissä pesinyt Punarinta ja toivottavasti nytkin se myös jää tänne. Kuva on lainattu tältä sivustolta , siellä voi myös kuunnella tämän pikkuisen hurmurin laulua.
Äsken se yhdessä Mustarastaan kanssa keikisteli portaiden edustalla. Voi miten mie niistä tykkään!
Tuija, meillä on myös tuo punarinta oleskellut, mietenkin minkä niminen mahtaa olla, luulin sitä peipoksi, mutta tuo se taitaa olla, lauleskelee tosi kauniisti.
VastaaPoistaKyllä sie oot sitten reipas, kateellisena täällä mietin, että sulla on varmaan kaikenlaista kasvatuksessa siellä kasvihuoneessasi. voi kun miekin saisin, mutta taitaa pitää tyytyä taas kerran vaan pelkkiin yrtteihin ja kukkasiin.
Voi kaima, muistat kai ettei mullakaan edes ole sitä kasvihuonetta vielä?
VastaaPoistaOsat suurimmaksi osaksi on, lasit ja ovi ja perustukset, mutta koko rakennusurakka odottaa kuunvaihdetta ja että maa kuivuu tuolla alapihalla ja päästään töihin.