Eilen keräsin kaksi maljakollista auringonkukkia keittiön pöydälle.
Sataa kaatamalla, ninkuin on tehnyt jo muutaman päivän pieniä taukoja lukuunottamatta.
Puutarha alkaa muistuttaa suota. Joka puolella on niin märkää ettei sinne kohta voi mennä ollenkaan. Alapihalla kävellessä kuuluu ääni kuin sohjossa astelisi, ja jokaisessa pienessäkin montussa on jo vettä pohjalla. Toivottavasti tuuli ei käänny tuolta mereltä puhaltamaan, sillä silloin sen rantaviiva on jälleen mun marjatarhassani.
Iso laatikollinen kukkasipuleita odottelee edelleenkin multaan pääsyä, huoks... huonolta näyttää...
Osa puista alkaa olla jo pian lehdettömiä, talvi tekee tuloaan hitaasti, mutta varmasti...
Tänä syksynä eivät amaryllikset ole käyneet levolle ensinkään. En ole niitä kastellut enää elokuun lopun jälkeen, ja kaikki keikkaloi ihan vihreinä vieläkin. Vein ne vähän hämärämpään huoneeseen ja toivon että hetken lepäisivät he siellä, ja nuuduttaisivat lehtensä. Viime vuonna jo 18.10 istutin niitä joulua varten, nyt nämä kukkivat vasta keväällä varmaankin.
Samoin hyasintit käyttäytyvät huonosti. Nekin on olleet kuiviltaan ainakin yhtä kauan. Toisessa ruukussa kuivui kyllä lehdet, mutta toisessa ei, ja jokunen päivä sitten huomasin kasvihuoneessa että nehän on alkaneet jo uutta kasvua työntämään. Ei tuu mitään kun kukatkin hommaileevat ihan omia aikojaan ja mitä sattuu. Kuritonta väkeä! :D