Samaan aikaan kun maailmassa sademetsiä tuhoutuu hirvittävää vauhtia, mie täällä pienessä Haminan kaupungissa tehohoidan ja yritän elvyttää Lidlistä pelastamaani pikkuruista ruusua.
Tai yritän juurruttaa kaksi senttiä pitkää Ahkeraliisan oksaa joka on ihan näännyksissä.
Tai sumuttelen ja kyttään kolme kuukautta Rosepippureita multapurkissa ja odotan että ne itää… No itihän ne viimein ja yhdestä kasvoi kaunis hoikka pippuripuu joka sitten kuitenkin kuoli.
Hulluutta on maailmassa monenlaista… ja turhaa puuhastelua. Mie hölmöyksissäin hommailen näitä juttuja ja rakastan sitä mitä teen.
Pieni ihminen ei voi tehdä paljoa yksin mutta joukolla se onnistuu. Ollaan omalta osaltamme parantamassa maailmaa.
VastaaPoistaHyvinhän olet saanut pikkuruusun elpymään. Anna sille aikaa.
Tuo pippurijuttu on tuttua. Innolla kylvää odottelee, vaalii ja suree kun se sitten lurpsahtaa.
Minäkin löysin kaapinperiltä pienen pussukallisen samettikukan siemeniä jotka olin saanut jo vuosia sitten. En erityisemmin pidä koko kukasta mutta se kukkii ja kestää pitkälle syksyyn. Päätin kokeilla tuleeko niistä vielä mitään. hämmästys oli suuri kun hokasin eilen, että muutama tikku oli vihertynyt.Kesällä meillä sit on samettimeri jossain. Niit on satoi niitä siemeniä. Sitä se kesä teettää.Tarttee mennä pelastaa autotalli tulvalta. Lumi sulaa pikavauhdilla tässä helteessä.
Sulle on sähköpostia.
Viikonloppuhaleja Kaisalta
Kiitos Kaisa, mie vastasinkin siihen torstaiseen... onkos siul boxi täysi vai hukkuiko se matkalle? :)
VastaaPoistaElämän ja arjen pienet asiat on tärkeitä...niitähän meillä on, juhlaa paljon harvemmin:) Ekologisuuskin voi olla pieniä asioita ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
VastaaPoistaKevätiloa!