Suloisesti sekaisin...

 ... värit siis, ihan koko kesän. Edelliseen postaukseen liittyen laitoin muutaman kuvan värien sekamelskasta viime kesältä. :)

Kun ei osaa valita...

... silloin puutarhassa näyttää tältä. On violettia, punaista, keltaista, oranssia, sinistä, valkoista vaaleanpunaista ja lähes tulkoon kaikkea muutakin, kunhan kesä varsinaisesti alkaa. Niin kauniita kuin yhden värin penkit ja puutarhat ovatkin, en itseäni pystyisi sellaiseen edes kuvittelemaan.

Onko se sitten luonteenheikkoutta (johon herkuttelutaipumuksenikin viittaa) vai tyylittömyyttä (näkisittepä "kotilookkini" nykyisin) vai ahneutta ( kun kaikkia pitää laittaa ja jos joku ilmestyy itsestään, ei sitäkään voi poistaa)?

Kerroin aikaisemmin kuinka minusta on vaikeaa heittää keväällä koulimisesta jääneitä taimia pois. Hirvittävän vaikeaa on myös kitkeä levinneitä ja karanneita kukkia sieltä mihin ne eivät kuuluisi.

Ja varmasti luonteestani johtuu sekin että lähes kaikki kasvit joita täällä kasvaa, ovat sellaisia jotka leviävät kuin herhiläiset siementämällä tai juuristaan.

Oli miten oli, rakastan tätä Puutarhaani suunnattomasti. Nyt kun kurjenmiekat ja tuomet tuoksuu, ovesta ulos astuttua tuntuu kuin astuisi ihmemaahan. Hedelmäpuiden kukinta, lintujen laulu ja kastepisarat aikaisin aamulla tekevät tästä sanoinkuvaamattoman kauniin. Ihana olla lomalla juuri nyt!

Suloista sunnuntaita ystäväiseni,

enkelten suojeluksessa!

♥

Hyisen kylmääää...

Mittari näyttää +12 astetta, mutta tuulee ja tuntuu ihan järkyttävän kylmältä. Pihalla ei voi tehdä mitään. Sateinen harmaa päivä antaa kuitenkin luvan lepäilyyn, paitsi että illaksi menen kyllä töihin.

Kameran kanssa tein pikaisen kierroksen puutarhassa, sormet kohmeessa ja vilusta hytisten. Kuvat on kaikki vähän epätarkkoja ja hämäriä, sillä päivä on tosiaan aika pimeä.

Tässä sisääntulopihan kukkamaassa kukkisi ilman tulppaaneja ja itsekseen siementäneitä orvokkeja vain pieni tupsas lemmikkejä. Orvokit ovat kaikki ihan eri kohdissa mihin alunperin viime- tai toissakesänä olen emon istuttanut. Olen ihmetellyt sitä että myös suurikukalliset orvokit on siementäneet ja jotkut jopa talvehtineet tässä. Osassa oli viime syksyltä jääneitä nuppuja jo valmiina kun lumi suli ja ne jatkoivat kasvuaan ilman lämmettyä ihan kuin talvea ei olisi välissä ollutkaan.
Onnenpensas kukkii penkissä myös ensimmäistä kevättään, ja koko penkki on minusta varsin hurmaava ja herkkä. :)

Kasvihuone valmistuu pikkuhiljaa ja päärynäpuuni on ihan täynnä nuppuja ensimmäistä kertaa. Viime vuonna siihen tuli kuusi kukkaa jotka karisivat pois. Jospas tänä vuonna saisi jo jokusen hedelmänkin.

Toivotan uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi ja kiitän ihanista kommenteista.

Ne ilahduttavat kovin ja luen kyllä niistä ihan jokaikisen.

Ihana, ihana valo!

Ilta-auringossa puutarha näyttää erilaiselta kuin päivällä. Niin tietysti myös aikaisin aamulla, kun aurinko vasta nousee. Silloin tulee kauneimmat kuvat ja varsinkin tämmöisen amatöörikuvaajan kuin minä, kannattaa käyttää ihanat auringonnousut- ja laskut hyväksi. En nimittäin vieläkään ole ehtinyt yhtään opetella noita kameran säätöhommia, vaan napsin nuin vaan peräkanaa kuva toisensa jälkeen.

Iltahämärissä valkeat narsissit loistavat kuin lyhdyt ja kaikki värit näyttävät puhtailta ja raikkailta.

Pionit ovat huiskahtaneet jo pitkiksi ja kasvattelevat häkeissään nuppujaan. Kaikki pionini ovat eri lajikkeita ja hyvinkin eri vaiheissa kasvussaan siis. Joissakin on jo luumun kokoiset nupukat ja joissakin vasta nuppineulanpään kokoiset.

Kuistilla taimet katselevat jo haikean kaipaavina ulos puutarhaan ja valmistuvaa kasvihuonetta. Ei enää tarvitse odottaa kauaa, kohta alkaa muuttohommat. :)

Pistokkaita! :)

Pistokaslisäys on mainio ja edullinen tapa saada uusia taimia silloin kun tarviset niitä paljon. Olen aikaisemmin kasvattanut pistokkaista viinimarjapensaita ja kärhöjä, nyt laitoin juurtumaan myös laventelin oksia. Toivonpa tosiaan että se onnistuu, sillä olen niin kovasti ihastunut siihen.

Puutarhassani laventelia kasvaa ruusutarhassa kahdessa eri paikassa. Niiden tehtävänä on suojella ruusuja kirvoilta ja ne jotka ovat ihan laventelin vieressä kasvaneet, ovatkin säilyneet kirppusilta lähes kokonaan. Siksi laitoin niitä lisää ja nämä uudetkin pääsevät vartiointihommiin.



Mustaviinimarjan pistokastaimia



Lumikärhövauvoja viime keväältä



Laventeli ♥

 Muitakin kannattaa kokeilla, eihän siinä häviä kuin sen pienen laittamisen vaivan ellei onnistu, mutta ilo on suuren suuri jos sitten onnistuukin. Tarkoitukseni on laitella alppikärhöstä ja viinikärhöstä ainakin pistokkaita juurtumaan... jos vaan ikinä ennätän.

Eilen hain postista Ihanaiset Köynnösruusut ja vadelmat, tänään saapuivat mansikantaimet. Mitä todennäköisemmin menee viikonvaihteessa osa ajasta istutushommissa, saa nähdä kuinkas ehdin iltavuoroon töihinkään sunnuntaina. :)

Illalla kuvailin ensimmäsiten sipulikukkien upeaa kukintaa laskevan auringon kultaamassa puutarhassa. Voi ihanuuden ihanuus... ja se tuoksu... huoks...

Narsissit seistä jököttävät sotilaallisessa järjestyksessä, kaikilla katse samaan suuntaa... paitsi noilla kahdella tuolla takarivissä. Ne ihan selvästi kuiskuttelevat jotain keskenään.

Oi, Ihana Toukokuu!

Odotettavissa tänään klo 12.00

Melkein selkeää ja poutaa, +5astetta.
Tuuli koillisesta 4m/s

Ilman suht. kosteus: 67%

Aurinko nousi 5.01 ja niin minäkin. Olin kyllä jo yli tunnin odotellut sitä auringon nousua.

Pikakierros kameran kanssa pihalla riitti ulkoiluksi tällä kertaa. Hain pikaisesti Laventelin varpuja juurrutettavaksi ja nappasin muutaman kuvan projektista, joka vie nyt ajatukset ja näköjään yöunetkin. :)

Niinkuin varmaan huomaattekin, kasvihuoneeseen tulee monen eri aikakauden ikkunoita. Vanhimmat lähes 100 vuotiaita, (tämän talon alkuperäisiä, puunauloin kasattuja ja moneen kertaan korjattuja) sitten on 1950 luvun ikkunoita muutama ja suuret lasit 70-lukulaisia kolmikerroslaseja. Sillisalaattia... juu niin on, mutta kunhan valmistuu niin luulen ettei ole hassumpi ensinkään. Säleiköt tulee peittämään suuret lasit sisällä ja köynnökset osittain ulkona.

Lattia tulee kestopuusta ja koko rakennus harkkojen päälle. Näin siksi että aina silloin tällöin meri näyttää mahtinsa syys/talvimyrskyjen aikoihin ja silloin rantaviiva pahimmillaan on ollut tuolla marjatarhan yläpuolella eli käytännössä koko puutarha veden alla. Onneksi se laskee aina yhtä nopeasti kuin nouseekin, niin ettei siitä hirmuisesti vaaraa eikä haittaa ole. Eikä sitä tapahdu suinkaan edes joka vuosi.

 

Mukava oli puuhastella kuistilla suojassa tuulelta, nuuskia laventelin tuoksua ja kuunnella pikkulintujen liverrystä. Yksi pihan rastaista on tainnut joko hukata identiteettinsä tai sitten se on rakastunut talitinttiin. Niin hassulta kuullostaa sen äänellä ti ti tyy, ti ti tyy, etten voi olla hymyilemättä joka kerta kun se sitä laulaa. Vähän niinkuin oopperalaulaja laulaisi jotain tangoa. :)

Hyvin tarkenee..

... toppatakki päällä ja pitkät kalsarit farkkujen alla. Eri asia on viitsiikö semmoisissa tamineissa enää ulkona puuhailla, kun jo ehti muutaman päivän nauttia ihanan lämpöisistä päivistä. Vähän aikaa touhuilin tuolla puutarhassa kuitenkin. Putsailin perennapenkkejä ja portailta kantelin jo kukkineet narsissit ja tulppaanit tuonne kasvimaan laitaan.

Portailla on aina meillä kukkaruukkuja, milloin enemmän, milloin vähemmän... yleensä enemmän kuin olisi tarpeenkaan. Tänään istuttelin ensimmäisiin ruukkuihin pikkuruusuja ja orvokkeja. En niitä kyllä vienyt ulos kun ihan hyisesti tuulee, jospa huomenna olisi jo vähän lämpöisempää.

Ruusukaalit koulin paperitöttöröihin joita olen parina iltana värkkäillyt telkkaria katsellessa. Kylvin myös meloonit, kurpitsat, kurkut ja osan auringonkukista. Nämä kaikkihan voisi kylvää suoraan kasvupaikallekin, siksi näin lyhyt esikasvatusaika. Liian aikaisin laitetut vain venyy honteloina pitkiksi eikä varsinaisesti mitään hyötyä siitä sitten ole kuitenkaan.

Perunoissa on suloiset pienet idut, kuin ruusut. Huomenna laitan ne pusseihin kasvamaan.

Valkosipulit ovat myös jo hyvällä alulla.

Huomiseksi suunnittelin vielä vähän lisää kylvöjä ja orvokkien koulimista.

Vappuna alkoi kauan odotettu, tärkeääkin tärkeämpi projekti tuolla pihalla.

Kasvihuoneen rakennus nimittäin pääsi alkuun ja etenikin jo aikas pitkälle. Tässä se häämöttelee tuolla puutarhan perällä kuistin ikkunasta kuvattuna. Pallogrillissä paisteltiin välipalamakkaroita, kun ei edes syömään malttanut lähteä.
Kuvia laitan siitä lähempää kunhan saan vähän maalia siihen pintaan ja aurinkoa lämmittämään kuvaajaa. :)