Ensimmäinen omatekemä!

Sinitiaiselle kotimökki syntyi lumituiskuisena vapaapäivänä. Siitä tuli tämmöinen. :)

Kevättä odotellessa :)

Viime keväänä...



24.03.2010



... päivälleen vuosi sitten näytti Ruusutarha tältä, kun kirpeänä pakkasaamuna olin lähdössä kouluun. Meinasin vielä myöhästyä kun omenapuut olivat täynnänsä tiukuttelivia ja omenia syöviä närhiä ja unohduin niitä kuvaamaan. Valitettavasti ne kuvat eivät onnistuneet.

Kun muistelee kuinka käsittämättömän nopeasti kevät tuli ihan oikeasti, ja lumet katosivat melkein kuin taikaiskusta, ei tämän vuotinen tilanne näytä ollenkaan  kurjalta. Lunta on nyt nimittäin jonkun verran vähemmän.  :)




tältä näytti 24.04.2010

 

Pelakuut ♥

 

Talvehtineet pelargoniat ovat lähteneet hyvin kasvuun muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Yksi pieni pinnisteli jo ekan kukankin ja vaikka tiedän ettei niiden vielä pitäisi antaa kukkia, en millään raaskinut sitä nippaista pois.

Olen niistä ottamiani pistokkaita laittanut juurtumaan ja osa on jo mullassakin. Oikeastaan aika montakin, ja hirvittää jo etukäteen mihin mie niiden kanssa oikein joudun. Vaikka nyt kuinka ajattelisin etten niitä säilö syksyllä, niin entuudestaan tiedän etten pysty heittämään mitään elävää kompostiin.
Nooo, suren sitä sitten syksyllä. :)

♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Ruusupuu..?

No ei, vaan se sama henkensä heittänyt kiinanruusu joka on koko talven kököttänyt kuistilla oksillaan valosarja, kristalleja ja lintuja. Nyt se puhkesi kukkaan (ja höyheniin) kevään kunniaksi! :)

Lisää tulppaaneista

Kuistilla on muitakin tulppaaneja kuin mitkä esittelin tuossa aikaisemmin. Olen jo jonkun aikaa tehnyt niin että perjantaina olen ostanut kimpun keittiön pöydälle ja seuraavana perjantaina uudet ostettuani, siirtänyt ne kuistille.
Lilat tulppaanit ovat siis olleet sisällä viikon ja nyt kolme viikkoa kuistin kaapin päällä. Ikkunalla olevat pinkit ovat kolme viikkoa vanhoja. Vain lehtien kärjet ovat vähän nahistuneet. Kuistilla on ollut lämpötila nollassa ja kerran on ikkunalla vesi maljakossa jopa jäätynyt.

Ainoat itse kasvattamani tulppaanit ovat nuo nuppuiset suuressa ruukussa. Valkoiset ja vaaleanpunaiset ovat myös leikkotulppaaneja. Ne olen tökännyt oasis sieneen jonka päälle laitoin kerroksen sammalta. Kasteluveteen laitoin vielä kukkavirkistettä ja nyt mielenkiinnolla seuraan kuinka kauan ne säilyvät, kun ovat heti tuoreeltaan päässeet viileälle kuistille. Näyttävät melkein kuin kasvaisivat siinä, vai mitä? 
Tällä tavalla saa edullisesti "ruukkutulppaaneja" ja mikä parasta, ihan minkä värisiä haluaa. Ja jos ne kolme/neljä viikkoa tuolla kestävät, niin sipulillinen kukka tuskin kukkii paljonkaan sen pidempään. :)

Kuupuutarhan kulma :)

Kun eilen etsin sopivia kuvia sivupalkkiin, osui kohdalle kuva tulevan Kuupuutarhan kulmasta iltapäivän auringossa. Aurinko laskee tästä kohdasta sitten tuonne vaahteraan päin ja siivilöityy kauniisti sen läpi. Kuu nousee melkein tästä suunnasta kuin kuva on otettu ja valaiseen koko kulman pitkälle aamuyön puolelle sitten elokuussa.

Valotaulu taustalla on naapurin "valokateaita", jonka he on laittaneet tienvieren aidasta ulkorakennuksen kulmaan asti. Auringon suunnan mukaan vaihtuva ja naapurin kasvien kasvaessa muuttuva varjokuva näyttely on varsin viehkeä ja mustuttaa japanilaista taulua. :)

Kevään tuoksua ja tunnelmaa!

Vaikka kuistin kevätsiivous on vielä vähän "vaiheessa", kukkivat siellä jo tulpaanit ja muutama narsissi.
Jospa jo huomenna saisin ikkunat puhtaiksi ja verhot vaihdettua, niin saisi vähän kokonaiskuviakin otettua.
Joulun jälkeen alennuksesta ostamani Jouluruusut on pysyneet hengissä, toivottavasti sinnittelevät vielä muutaman viikon että saan ne istutettua ulos.

Siemenpussienrapisutteluterapiaa :)

Ooo, eikö olekin ihana sana?! Edellisen postauksen kommentissa uusi lukijani käytti tätä ja ihastuin siihen oitis. Olen nimittäin hypistellyt näitä pussukoitani jo vaikkas kuinka monta kertaa ja vaikkas millä tekosyyllä. Olen muka tarkistellut kylvöaikoja tai kukinta aikaa, korkeutta tai valo vaatimuksia... eh he heh... ihan niinkuin en niitä olisi tiennyt jo entuudestaan.
Sitten laitoin ne rasiaan joka on ollut tässä näppiksen vierellä ja silmissäni kaikenaikaa. Jos tämä ei ole ollut tahatonta terapiointia, niin ei sitten mikään. :D

Olen Puutarhapäiväkirjaani tehnyt alustavat suunnitelmat esikasvatuksista ja kylvöistä, ettei vaan käy niin että jostain myöhästyn...ja toisaalta, kun on selvä suunnitelma ei tarvitse mielessään hautoa sitä että mitä, koska ja missä järjestyksessä, hyvin suunniteltuhan on jo puoleksi tehty.

Sitten tein jotain mitä en kehtaa kertoa kenellekään... Ostin pienen kanalani pikkuruiseen ikkunaan ihan pienen palan verhokangasta. Juu, juuri siihen kanalaan, jota ei vielä edes ole, ja ne miun kanasetkin muuttaa tänne vasta toukokuussa. Oi, oi... kuulen jo korvissani mitä pieni tyttärentytär taas huokaa jos kuulee asiasta... *mitäs se mamma NYT on  tehnyt...?*

Kuutarha suunnitelmia

Olen jo jonkin aikaa haaveillut perustavani Kuupuutarhan, valkoisten kukkien tarhan. Innostus siihen on vain lisääntynyt Sarin juttujen myötä. Viime keväänä sitten aloitin ja istutin Pihajasmikkeen taustaksi tulevalle Kuutarhalle. Kesän mittaan tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin paikan suhteen, sillä siihen kohtaan ei kuun valo osu niinkuin haluaisin. Ei sillä ole kukkien kannalta niinkään merkitystä kuin minun itseni ja ajatusteni siitä, millaista minun Kuutarhassani olisi. Olen selaillut taas viikonvaihteessa kuvia ja uusi idea syntyi kuin itsestään.

Puutarhan lounaiskulmaan, Lammen ja Hedelmätarhan taakse jää hiukan hämyisä nurkkaus. Se on ollut varsinkin Pikkukoiran lempipaikka, jossa hän saattoi istuskella tuntikausia oravia tai myyriä vahtien.

Kun Isokoira kuoli, suurten leppien suojaisaan varjoon laskettiin hänet lepäämään. Viime syksynä viereen haudattiin myös Pikkukoira. ♥ ♥ :(

Keväällä kulma peittyy Kiurunkannuksiin.

Tarkoitukseni on ollut istuttaa sinne Lumikärhöä kumpua peittämään, mutta nyt aionkin laittaa sinne valkeita kukkia paljon, paljon. Valmiina penkeistäni löytyy siirrettäväksi jo vaikka mitä...
 

Kuunliljoja on siirrettäväksi monenlaisia, Päivänkakkaroita kasvaa ympäri puutarhaa ja Viherpeukaloilta tilasin Myskimalvaa, tuoksuvia liljoja ja Rönsytiarellaa.

Kukintaa kestää ihan keväästä myöhään syksyyn. :)

Tiarellan kuva täältä ja myskimalvat + liljat Viherpeukaloiden sivulta.

Oijoi orvokkini! ♥

Selailin (jälleen) kuvakansioitani ja huomasin että orvokkeja näkyy olevan miltei kaikkina vuodenaikoina. Aloin niitä sitten tarkemmin zuumailemaan ja toden totta, kukkivia orvokkeja löytyi kaikilta muilta kuukausilta paitsi helmikuulta! Lähes lumettomana talvena muutama vuosi sitten orvokit kukkivat vielä marras/joulukuussa ja tammikuussakin vielä löytyi muutama.
Keväällä ne aloittavat maaliskuussa kuistilla yhdessä pikku narsissien kanssa ja sitten sitä riemua riittääkin taas pitkään, pitkään.
Rakastan orvokkeja, niinkuin tietysti kaikkia kukkiani, mutta niitä erityisesti. Tässä koosteet keväästä 2005 alkaen (tänne muutto vuosi) viime vuoden lokakuuhun, jolloin ne kukkivat runsaampina kuin koskaan ennen... ainakin siis tähän asti. :D

Kohta se on ohi!

Kaunis, kylmä ja valkoinen, ihan oikea talvi on pian ohi. Kaikki aurinkoiset ja huuruiset, satumaisen kauniit hetket pitää kiireesti käydä tallentamassa kameraan, sillä kohta ne ovat auttamattomasti ohi.

Vaikka kevättä toki odotan jo kovastikin, rakastan myös kaunista lumista näkymää puutarhassa. Ei voi tietää koska seuraavan kerran ympäristö näyttää Sokerihuurretulta Satumaalta, Lumikuningattaren olohuoneelta. Seuraavat talvet saattavat olla toki kylmiä mutta vesisateisia, loskaisia ja harmaita. Pahimmassa tapauksessa lunta ei näe kuin vanhoissa kuvissa tai hetkellisesti tammikuun tienoilla.

Auringon säteitä ja kristallin kirkkaita kevättalven

 päiviä kaikille Blogiystävilleni!