Vihdoinkin näyttää siltä että myös mustavadelmasta saadaan satoa.
Kukkia oli paljon, paljon ja nyt sitten tietenkin myös raakileita. Marjatarhassa kasvaa kaksi lajiketta. Toinen lähes piikitön, joka on varsin hitaasti kotiutunut tänne ja toinen, törkypiikikäs joka on tänä kesänä hujahtanut hurmaaviin mittoihin. Nyt vaan jännätään että ehtiikö ne kypsyä.
Keltavadelmaa, jättivädelmaa ja ihan tavallisia vattuja. Suuria ja mehukkaita. Nam.
Vaaleanpunaisia ja punaisia viinimarjoja ja kirsikoita ja mansikoita. Olen niin iloinen näistä, puhumattakaan suurista, makeista mustaviinimarjoista, joita niitäkin tulee ennätysmäärä.
Viime vuonna istutetut kolme jättivadelmaa aloittivat marjomisen myös.
Vanha ja villiintynyt vadelmarivi sipaistiin keväällä nurin. Kaksi paksua versoa jäi kuitenkin pystyyn kun siimaleikkuri ei niihin pystynyt. Ajattelin että koska olivat siitä rytäkästä selvinneet, saavat jäädä siihen. Laitoin niille tuet ja katkaisin latvat ja niistä kasvoi kaksi somaa vadelmapuuta. Näin aion jatkossakin vattusia kasvattaa. Helpot hoitaa ja kerätä marjat ja näyttävätkin mukavilta.
Kasvimaan käytäville olen kärrännyt purua sitä mukaa kun sitä piharakennuksen remontin edetessä seinien välistä saadaan pois.
Osa käytävistä näyttää vielä tältä, eli niillä on paksu kerros sanomalehtiä. Ei kovin kauniita, mutta eipä ole tarvinnut käytäviä kitkeä! Ensi alkuun kävivät varikset niitä kääntelemässä ja lukemassa, mutta nyt on saaneet olla jo rauhassa... kukapa sitä moneen kertaan samoja lehtiä viitsisi selata. :)
Porkkanat kukkivat näin somasti, eli siemeniä saan aikas paljon.
Irene muistutti ed. postauksen kommentissaan että levätäkin täytyy. Juu, levätään. Tänä kesänä Pihakeittiössä on tehty useammin ruokaa kuin koskaan. Syöty hommien jälkeen masut killilleen pihvejä ja makkaroita ja sitten ihan vaan huilittu... :)
Ihana kasvimaa, mikä sen mukavampaa kun kerätä satoa omasta pihasta.
VastaaPoistaSuloisia elokuun iltoja sinulle Tuija kauniiseen pihaasi.