keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Marjatarhan uudistus

















Jo kauan olen haaveillut Karhunvatukoista. Kaksi kertaa olen hankkinut taimenkin, mutta kummallakin kerralla ensimmäinen talvi on vienyt siltä hengen.

Nyt olen ostanut kolme taimea jälleen. Ne on olleet kasvihuoneessa ruukuissa kasvatamassa juuria ja voimistumassa jo jonkun viikon. Marjatarhasta poistettiin pari viinimarjapensasta uuden Vatukkapenkin tieltä.

Siihen on tarkoitus istuttaa myös viisi Jättivadelmaa, jotka myös ruukuissaan odottavat pääsyä tarhaan.

Keltavadelmat on kasvaneet Marjatarhassa vuodesta 2006 ja ne onkin alkaneet levitä ihan "kiitettävästi".

Olen tikuilla merkinnyt innokkaalle nurmenleikkaajalle karkulaiset ja yritän ehtiä kaivaa ne ja istuttaa uuteenpaikkaan ennenkuin leikkuri surahtaa yli. Hirmupaljoa ei ole niistä marjoja tullut mutta sitäkin paremmilta ne maistuvat. Tänä keväänä kasvusto näyttää kyllä parhaimmalta kuin ikinä.
 
 Jättivadelmani lajike on nimeltään Polka. :) Niitä ei meillä aikaisemmin ole koskaan ollut. Kun tätä puutarhaaraivattiin, säästin vadelmikkoa jonkun verran. Kuulin että täällä on joskus asunut mummeli joka oli vadelmia kasvattanut myyntiinkin. Laajalle levinnyt ja osittain villiintynytkin kasvusto, joka suurella työllä raivattiin, oli siis alkujaan hänen istuttamiaan. Niitä on jäljellä yksi rivi vieläkin ja tarkoitukseni onkin sieltä vielä siirtää uuteen paikkaan muutamia, ihan noin niinkuin *muistoksi*. :)
Ihana Karhunvatukka kuva on lainattu täältä ja vadelma on tältä taimitarhalta .

 





  

3 kommenttia:

  1. minäkin olen aina haavveillut karhunvatukasta, kuten kai olet nähnyt istutinkin sellaisen. Lajini on piikitön ja etiketin mukaan ikivihreä! saa nähdä säilyykö talven yli. Onhan minulla viinikoöynnöskin ulkona ja voi suhteellisen hyvin. Aina pitää uskaltaa yrittää.

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä tuosta yrittämisestä, tyhjän kun saa pyytämättäkin.
    Esimerkkinä pelargoniat jotka myyjän mukaan ovat yksivuotisia. Nyt ne meillä aloittavat kolmatta kesäänsä ja ovat niin kauniita ja pullukoita kuin vain olla voi. Onhan mikä tahansa yksivuotinen jos sen syksyllä nakkaa roskikseen.

    VastaaPoista
  3. Miten mehukkaita kuvia, ihan herahti vesi kielelle! Meillä kasvaa villivadelmia ja aluksi ne riittivät vallan mainiosti antamaan makua. Mutta niin kuin yleensäkin käy että nälkä kasvaa, niin nyt meilläkin on muutama puutarhavadelmapensas. Viime kesänä sai ensimmäiset maistiaiset, toivottavasti tänä kesänä jo enemmän!

    Hyvin sanoit tuossa edellisessä kommentissa, että mikä tahansa on yksivuotinen, jos niin suhtautuu. Siinä on ajattelemisen aihetta!

    VastaaPoista