... tuttujen kesken Paskanmarjapensas.
Tämän (ja kaksi muuta) ovat linnut kuljettaneet siemenenä Puutarhaani. Se on kaunis aikaisin keväällä punaisine lehtineen, vähän myöhemmin vihreine kukkineen ja syksyllä kirkkaanpunaisten marjojen kypsyttyä.
Marjat lainattu Pirilän Kukkatalon sivulta.
No nyt selvisi mitä pensasta olen kuvaillut pienistä nupuista lähtien ja laittanut kuvia blogiinkin. Miksiköhän sillä on noin kummallinen tuo toinen nimi? Lehdetkö haisee?
VastaaPoistaEi haise pahalle mutta aika voimakkaalle kylläkin. Kun olin pieni, sanottiin meilläpäin sitä paskanmarjaksi ja varoiteltiin että niitä ei saa syödä. Ehkä se oli äitien tapa pitää meidät lapset niistä erossa. :)
VastaaPoistaTuolla Pirilän sivulla kylläkin sanottiin että niistä voi tehdä muka hilloa. En lähtis tekemään sillä vaikka marjoista varoiteltiin, niin pitihän niitä kakarana maistaa. Ihan kamalia olivat! :))
Kyllä minun tietämäni mukaan koko kasvi on myrkyllinen. Usein onneksi ovat pahan makuisia. (siis myrkylliset marjat).
VastaaPoistaMustaseljasta (Sambucus nigra) sen sijaan voi tehdä hyvää C-vitamiinipitoista mehua. Mehua voi tehdä niin kukista kuin marjoistakin.
Juu, se käsitys minullakin on. On tainnut tulla jollakin virhe siellä Pirilässä. Mustaseljan marjaakin olen maistanut ja se on hyvä. :)
VastaaPoistaKiitos vierailusta blogissani. Seisoin tuolla portilla ja mietin kumpaan menen ensin, lukemaan runojako vai katsomaan puutarhaa. Tänne tulin ensin ja katselin pitkälle taaksepäin.
VastaaPoistaBlogisi on tosi hieno ja juuri tällainen leveä, mistä tykkään. Täällä hienot kuvasi tulevat hyvin esiin. Ja tuo keiju tuolla, se oli avian ihana.
Tulen toistekin :-)
Minunkin piti kysyä, mistä se on saanut moisen nimen, mutta täältähän se selvisi. Sillä siis hienosti varoiteltiin lapsia, mutta miten on, saivatko lapset myös sitten käyttää rumaa sanaa?
VastaaPoistaTässä tapauksessa juu. :)
VastaaPoista