Auringontähti * Yellow Oxeye

Tämä on Auringontähti, Telekia speciosa.

Olen luullut sitä Isohirvenjuureksi jota se paljon muistuttaakin. Jaska kommentissaan kuitenkin tunnisti sen eilen Auringontähdeksi. Vertailin netissä kuvia ja kävin sitä nuuskimassa. Sen lehdetkin tosiaan tuoksuvat! En ole huomannut vaikka se on jo neljättä kesää meillä.

Koskaan se ei ole aikaisemmin kasvanut näin mahdottoman suureksi.

Varpaat alakuvassa eivät ole menninkäisen vaan lykkäsin kuvaan omani että näette kuinka valtavat lehdetkin sillä on. :)

Taas olen tuunaillut :)

Pihan lyhdyt näyttivät surullisilta tyhjinä ja niinpä tuunailin niihin vähän somisteita. Näitä samoja lyhtyjä meillä on kaksi pienempää ja niihin olen aikaisemmin laittanut pienet sorsat ja tehnyt sammaleesta pesät.

Pienet vihreät pudokkaat ovat kaunista askartelumateriaalia ja ainakin meillä niitä on joka vuosi vaikka kuinka paljon.

Koristeomenapuun raakileet ovat jännästi sen näköisiä kuin niissä olisi vaha päällä. Se lähtee kuitenkin pyyhkäisemällä pois ja alta paljastuu kirkkaan viininpunainen pinta.

*

*

Siankärsämö on yksi lempiyrteistäni. Muutama vuosi sitten sain tummanpunaisen taimen ja se on sekoittunut valkoisen kanssa. Niinpä puutarhasta löytyy paljon eri punaisen sävyjä... ja niitä valkoisiakin tietysti. Se kestää vääntämistä, kauan maljakossa (jossa keskus muuttuu ihana kirkkaankeltaiseksi) ja kuivuukin kauniiksi.

piirroskuva täältä

Perennoiden siemenkodat, ruusujen kiulukat ja rikkaruohojen eli Vuohenputken siemenhuiskilot, ovat kransseissa ja asetelmissa kauniita ja niitä löytyy läheltä. Myöhemmin syksyllä nämäkin kaikki näyttävät ihan erilaisilta. :)

Kauneimmillaan juuri nyt

*

*

*

*

*

*

Hääpäivänä :)

Hääpäivänämme,

Suurelle Sankarilleni ja Parhaalle Ystävälleni

laulaisin jos osaisin, tämän laulun joka silloin, neljä ihanaa vuotta sitten, soi juhlissamme valssin sijaan.

I love youuuu...

Eilen aamulla * Yesterday morning

*

Liljat kukkivat kauneimmillaan. Aikaisemmin kukassa olivat jo Keisarinkruunut ja myöhemmin vielä aukeavat suuret keltaiset, joiden nimeä en muista.

Meirami perhosineen on kaunis eikä häpeile perennapenkissä yhtään toisten rinnalla. Sitä aion istuttaa myös uuteen kukkamaahan sillä se kiitollisempaa kukkijaa saa hakea ja mikä parasta, se tuo tuoksua ja perhosia ympärilleen.

Pari vuotta sitten ostin pienen kellokukan alun kirpputorilta. Enkelikellon nimellä se siellä oli mutta olisiko se Pisamakello..? Tunnistaako kukaan? Auringossa sen lehdet vähän punastelee, varjossa siitä kasvaa rehevänpi ja vihreämpi. Leviää tosi kiireellä.

Klikkaamalla sat kuvat suuremmiksi. :)

Kuvankäsittelyä :)

Liljan kukka :)

 Tänä keväänä istutetut Algarve-liljat ovat upeita. Suuri kukka (käsi siksi kuvassa mukana että voi vähän mittasuhdetta verrata) tuoksuu miedosti, toisin kuin Kuningasliljat portaiden pielessä. Ne onkin aikomus siitä siirtää sillä tuoksu on iltaisin jopa liiankin huumaava.

Näitä laitan varmasti lisää kun viereen tuli tilaakin. Siirsin siitä ison Ukonhattu tupsaan uuteen kukkamaahan. Se jo aloitteelee kukintaa mutta ei ollut siirrosta moksiskaan. Paakku oli kuin pienellä pensaalla ja korkeutta kukilla n.170cm. En edes jaksanut sitä nostaa vaan piti huikata Mies apuun.

 

Uusi Kukkamaa

Mie kun aloitan jonkun jutun suunnittelun, niin ensin otan kyniä ja paperia. Jos se liittyy puutarhaan, niin tietenkin otan PuutarhaPäiväkirjan jossa on kaikkien projektien suunnitelmat ja muistiinpanot.

Vaan kun Mies sanoi haluavansa uuden kukkamaan sisääntulo pihalle, ei siinä paljon aikailtu.

Kengänkärjellä viiva pihaan ja hösseliksi. Ekaksi työkalut esille...












Työmaa piti aidata ettei kukaan aja sinne autolla kun kääntyy portista, sillä paikka on entinen "sisääntuloväylä".
Jyrsimellä hirmukova maanpinta rikki, ruohotupsaat juurinen pois ja sitten ajettiin multaa... kaiken kaikkiaan lapioitiin kyytiin ja pois toista tonnia elikkäs 1370 kiloa.


Keskelle on istutettu Helmiorapihlaja josta kasvaa kaunis pikkupuu vähän varjostamaan kovin aurikoista paikkaa ja portin puoleiseen päähän Mongolianvaahtera näkösuojaa antamaan.

Hommeleita! :)

Vanha, ajan patinoima pinta on minusta kaunista, ei muuten varmastikaan asuttaisi Vanhassa Talossa. (Varmastikin se on kaunista myös Miehestäni koska meni minun kanssani naimisiin:D )

Yhden kesän jälkeen suttuiseksi kulunut puutarhakalusto ei ollut kaunis eikä patinoitunut, se oli vaan kulunut. Ja sitä se on ollut joka kesä. Kaikenlaisiin puuöljyihin kyllästyneenä päätin peittävällä puunsuojalla hölvätä pihakalusteet. Tummaa sinistä oli ja lirautin siihen valkoista. Tuloksena mielestäni kaunis lemmikinsininen. *Tulipas vaaleat* sanoi Mies ja mie siihen hätäpäissäni että se on pohjamaali... :) Kyllähän ne aika vaalealta näyttää minunkin silmissäni ja voi olla että väri vaihtuu.

Ensimmäistä kertaa laitoin itse Tuoksuherneitä siemenestä. Löysin mielestäni hienon sekoituksen sinisiä ja valkoisia. Ei ne mitään sinisiä ole vaan liloja. Kauniita kuitenkin.

Ruususen päivävarjo on sateen jälkeen vähän surullinen ja kukat osittain alaspäin. Kuivuttuaan ne nousevat kuitenkin oikeaan suuntaan. Se on aika huikean kaunis vaikkas itse sanonkin.

Mustilassa käytiin lomamatkalla ja sieltä ostin Keltasormustinkukkaa. Kuvassa oleva Tulikukka löytyi mökkitien varrelta. Laitan ne UuteenKukkaMaahan josta kerron seuraavassa postauksessa. :)

Terveisiä maalta 3.

Lauantain ja sunnuntain vietimme maalla jälleen. Kunnostettiin mökkiä, ajettiin ruohoa, purettiin vanhaa rakennusta ja istutettiin uusia puita.Tosin minun osuuteni on aika vähäinen, kunto ei anna oikein myöten paljon harrastella mutta Mies ja Isoisopoika tekivät ahkerasti töitä.
Vanhat Tyrnit ovat kasvaneet puun kokoisiksi mutta marjoja niihin ei tule. En tiedä onko ne tyttöjä vai poikia, joten en vielä ole ostanut sinne pölyttäjää.


Mökin edessä hentoinen Juhannusruusu vielä pikkuisen kukkii.






Osa nurmesta jätettiin pitkäksi ja se onkin kaunis kukkiessaan Kissankelloja ja Ketoneilikoita, Mataraa ja Särmäkuismaa, Pihasauniota ja Tähtimöitä.....

huoks..








Uudet puut *Arboretumissa* ovat Tammi (Quercus robur), Pähkinäpensas (Corylus avellana) ja Palsamipihta (Abies balsamea). Pihdasta en löytänyt kuvaa ja se jäi valokuvaamatta.

Peace ruusu :)

No nyt onnistui. Tässä ruusun värit on juuri sellaiset kuin ne luonnossakin on. :)

Halkaisjaltaan tämä kaunotar on 15cm.

Vihdoin ihan valmis!

PikkuRuusuAnsari valmistui viimein.
Siellä asuvat nyt Westerland, (joka viime talvena paleltui ihan maata myöten) Bassino, köynnösruusu Lavinia ja uusi laji, jolla ei ole suomalaista nimeä, enkä just muista mikä se oli.
Etureunaan istutin vielä Laventelia kirvoilta suojaamaan.
Koska ruusuköynnökset ovat vielä ihan pieniä, istutin kaksi Kelloköynnöstä kiipeämään ansarin säleikkökatolle.
Kollaasin taustakuvaksi valitsin Neuvoksettarenruusun, joka aloittelee kukintaansa. Nuppuja on ihan hurjasti. Tämä rehvakas rouva on kasvanut jo järkyttäviin mittoihin näiden neljän kesän aikana (ottaen huomioon että olemme sen metsästä pelastaneet riutuneena ja laihana). Sillä on leveyttä noin kaksi metriä ja korkeutta noin kaksi ja puoli. :D




Toinen *omaprojekti* valmistui myös siinä sivussa. Olen nimittäin tehnyt kaikille ruusuilleni nimilaput. Niissä on sekä suomalainen että latinankielinen nimi ja kuvakin vielä. :)

Tänään nämä näyttää tämmöisiltä. :)

Voi tätä pionien huumaa. :)
Yhden pionin kaikki nuput kuivettuivat, yksi pieni kuoli kokonaan, yksi ei kuki muuten vaan. Siltikin paras kukkasaalis tässä Puutarhassa.

Peace ruusuissakin on enemmän nuppuja kuin koskaan. Tästä on tosi vaikea saada kaunista kuvaa kun se ylivalottuu aina. Olen kuvannut aamulla ja illalla ja hämärässä, mutta ei vaan onnistu.
Aluskasvillisuutena näillä on viininpunainen Onnenapila. Se suojaa maata kuivumiselta ja on hyvä kastelumittari,
sillä sen lehdet menevät kuivassa suppuun.

Ruusunen

Hääkesänämme 2005 istutimme Ruusutarhaan tämän Westerland ruusun.

Hyvä ystäväni kirjoitti siitä runon minulle.
Runo on odotellut arkistossa pääsyään näkyville ja tässä se on.

Kiitos rakas Ystäväni, olet aina sydämessäni niinkuin monet runosi jotka olet kirjoittanut.

Ruususi on kaunis,

täydellisen kaunis vain katsottavaksi.

Upota nöpönenäsi sen kukintoon ja tuoksutele,

tule osaksi sitä, sen kauneutta ja herkkyyttä.

Ruususi on kaunis,

niin taivaallisen kaunis katseltavaksi,

aivan liian ihana taitettavaksi maljakkoon.

Antaa tuulen hyväillä ja sateen ravita,

sillä niin vähän on meillä mitään niin kaunista,

kuin taivaallisen kaunis on.

Raili Inkeri 31.07.2005

Harrastus- rentoutumis- ja viihdekeskus

Kuinkahan monta tuntia olenkaan touhuillut tässä kasvihuoneessani?

Kylvänyt, koulinut, istuttanut, kastellut... ja ihan vaan ollut ja ihmetellyt, nuuskinut ja mietiskellyt.

Tämä on minun *Oma Paikkani* jossa useinmiten olen yksin.

Hirmu tärkeä paikka, teen siellä jotain hyödyllistä tai sitten en.