Kesän viimeisiä kukkia..

Eilen keräsin kaksi maljakollista auringonkukkia keittiön pöydälle.

Sataa kaatamalla, ninkuin on tehnyt jo muutaman päivän pieniä taukoja lukuunottamatta.

Puutarha alkaa muistuttaa suota. Joka puolella on niin märkää ettei sinne kohta voi mennä ollenkaan. Alapihalla kävellessä kuuluu ääni kuin sohjossa astelisi, ja jokaisessa pienessäkin montussa on jo vettä pohjalla. Toivottavasti tuuli ei käänny tuolta mereltä puhaltamaan, sillä silloin sen rantaviiva on jälleen mun marjatarhassani.

Iso laatikollinen kukkasipuleita odottelee edelleenkin multaan pääsyä, huoks... huonolta näyttää...

 

 

Osa puista alkaa olla jo pian lehdettömiä, talvi tekee tuloaan hitaasti, mutta varmasti...

 

Tänä syksynä eivät amaryllikset ole käyneet levolle ensinkään. En ole niitä kastellut enää elokuun lopun jälkeen, ja kaikki keikkaloi ihan vihreinä vieläkin. Vein ne vähän hämärämpään huoneeseen ja toivon että hetken lepäisivät he siellä, ja nuuduttaisivat lehtensä. Viime vuonna jo 18.10 istutin niitä joulua varten, nyt nämä kukkivat vasta keväällä varmaankin.

 

Samoin hyasintit käyttäytyvät huonosti. Nekin on olleet kuiviltaan ainakin yhtä kauan. Toisessa ruukussa kuivui kyllä lehdet, mutta toisessa ei, ja jokunen päivä sitten huomasin kasvihuoneessa että nehän on alkaneet jo uutta kasvua työntämään. Ei tuu mitään kun kukatkin hommaileevat ihan omia aikojaan ja mitä sattuu. Kuritonta väkeä! :D

Väriterapiaa

Nyt on päivät jo varsin harmaita, vaikka ruskaakin on luonnossa paljon.

Väriterapiaa voi käydä kurkkaamassa tuunailublogini puolella, sinne pääset tästä . Linkki myös sivupalkissa. Kasvihuoneen tunnelmia nyt, värejä ja tuoksua, kaikilla mausteilla olkaa hyvä.

Kiitos tunnustuksista blogiystävät!

Monta tunnustusta on tupsahtanut tässä syksyn mittaan postilootaan. Sydämellinen kiitos näistä kaikista. ♥

 

Salaisen Puutarhan Puutarhuri ojensi tämän tunnustuksen...

 

... ja Mansikkaa ja Valkoapilankukkaa blogin Päivi, sekä runoileva ystäväni,  Una Reinman antoivat kumpainenkin tämän. :)

 

Näiden ihanaisten naisten blogeista löydät kauneutta, suurenmoisia kuvia ja suloisia sanoja, kannattaa käydä kurkistelemassa. ♥

Ja vaikka en nyt lupaakaan tunnustuksia jakaa eteenpäin, olen niistä iloinen ja kiitollinen. Blogin päivityskin on ollut viime aikoina hiukan hitaanlaista, monista syistä johtuen. Ehkäpäs tämä tästä piristyy vielä syksyn myötä. Toivon ainakin. :)

Natura Garden :)

Natura Garden tuo maahan kaikenlaista puutarhassa tarpeellista tavaraa. Huomasithan sivupalkissa olevan linkin heidän sivuilleen? Kilpailu on voimassa vielä hetken ja jos pidät kiirettä, ehdit siihen osallistua.

 

Mie ite suunnittelen Puutarhaani pala kerrallaan ja fiilispohjalta. Valmista suunnitelmaa koko ihanuudelle en ole koskaan tehnyt, eikä se meillä toimisikaan.

Linkityksestä kiitoksena sain Natura Gardenista tuotepaketin jossa oli....

 

... vaikka mitä! :)

 

 

Roskasuojus saaviin. Hieno keksintö joka on myös erittäin tarpeellinen. Reunassa on lyijynauha painona ja tämä estää myös lintusia putoamasta veteen. Sen lisäksi se on mielestäni vielä sieväkin.

 

Polvisuojukset! Näitä olen haikaillut monta kertaa. Nyt on taas tarvettakin kun uuden terassin lattia odottaa öljyämistä.

 

Kumista tukinauhaa hedelmäpuille. Suurta satoa ei meidän puut enää tarvitse kantaa, eläkkeellä kun jo ovat, mutta tällä saan lempeästi sidottua omenapuun juurella kasvavan Pohjantähti köynnösruusun runkoon kiinni. Ruusun pisimmät versot kukkivat puussa liki 3m korkeudessa. :)

 

Turveruukkuja. Vielä olisi jonkun verran kylvöhommia minulla. Turveruukun laitan sitten suoraan penkkiin. Näin näen mitä ja mihin olen kylvänyt. Muuten ei seuraavana keväänä ole aavistustakaan mitä missäkin kasvaa.

 

Kunnon työkalut on ehdottomat, teit sitten remonttia tai puutarhahommia.

Hyvällä haralla on käyttöä vielä syksyllä ennenkuin pääsen sipuleita istuttamaan ja nyt sen voin tehdä tätä pientä istutuskauhaa apuna käyttäen. Ööö, en olekaan varma onko se sen oikea nimi, mutta varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan. Uuden ihanaisen kastelu"pistoolin" asennan keväällä puutarhaletkuun. Tänä vuonna sitä ei enää tarvita, kun vettä tulee enemmän ja vähemmän joka päivä.

 

Hyvien työvälineiden lisäksi tarvitaan myös Suunnitelma.

Vaikka varsin "fiilispohjalta" teenkin näitä puutarhahommia, sipulien paikat suunnittelen kukinta-aikojen ja korkeuksien perusteella tarkasti. Näppärä tapa on napsia kuvastosta kuvat talteen niistä joita on tilannut, sillä ellen niin tee, en taaskaan tiedä mitä mihinkin olen laittanut kun seuraavana keväänä alkavat kukkien nupit näkyä. :)

 

 

Kasvihuone kukkii

Joku saattaa muistaa että viime vuoden keväällä laitoin pelakuiden pistokkaita juurtumaan tarkoituksena kasvattaa niistä rungollisia.

Tässä niistä kaksi. Näyttää siltä että jos tahtoo niiden myös kasvavan, ei kannata antaa tehdä kukkia. Punaisen kukinto on noin 15cm halkaisijaltaan ja siihen sen voimat on sitten menneetkin. Vaaleanpunainen mädännytti latvan, mutta teki uuden ja siitä tuli vähän vino juurestaan. Kaksi muuta on kasvaneet paremmin, niistä laitan kuvat myöhemmin kun saan ne kuvattua.

 

 

Pähkinäsekoituksesta nappaamani pähkinä selvisi talvesta ja on nyt terhakka pikkuinen puu. Sitä on kirvat kurittaneet moneen kertaan, mutta se vaan sinnittelee. :)

 

Varsinainen ilon aihe on tässä, keltainen pelargonia. Ensimmäisen kesän ja talven se jurotti vaaksan mittaisena riukuna, nyt se on sopusuhtainen pieni kaunokainen.

 

 

Taustalla lehtikaktukset kesähtimässä kasvihuoneessa myös. Kaikki, isosta pienimpään on vahvistuneet ja kasvaneet kesän aikana kovasti. Saa nähdä kuinka kukkia sitten jaksavat.

 

Enkelinpasuuna on viettänyt siellä myös kesänsä. Kovin suureksi se ei jostain syystä nyt kasvanut ja on jo alkanut kellastuttaa lehtiää. Olisikohan muutama kylmä yö sitä jo säikäyttänyt.

 

Tuolla kulmassa pilkistää mun Steviat. Ne kasvavat hyvin ja pitäisikin laittaa jo osa ainakin niistä kuivumaan. Toivon että saan ainakin yhden niistä säilymään ensi kevääseen.

Perhosen siiven kosketus

Elokuu on ihanaista perhosten aikaa. Punahatut houkuttavat Nokkosperhosia ja Neitoperhoja maistelemaan mettä. Kuvatessani perhosia ne lehahtivat hetkittäin ilmaan ja olin niiden ympäröimänä. Satumainen tunne, kun silloin tällöin siipi hipaisi kättä... kuin toden ja tarun välimailla.

Muitakin siivekkäitä niissä vierailee ahkeraan. Istutinkin niitä viime kesänä lisää ja nyt ostin vielä siemeniäkin. Toivon että perhosia jatkossakin liitelee täällä parvissa ihan. :)

Ruusuja ja Angervoja kukkii vielä jonkin verran.

Tyttärenpoika 8v. kävi eilen kylässä ja sanoi autosta noustessaan huokaisten...

"Täällä mamman pihalla unelmat käyvät toteen." ♥

Kaislikossa suhisee

Tässä vielä heinäkuun lopun tuoksuvia tunnelmapaloja Lammen rannan kukkasista.

Sikurinkukka...

... on tämä taivaansininen kaunokainen. Kylvin toissakesänä sikuria ihan vaan kukkien takia, kun kuvassa olin niitä nähnyt. Ensimmäisenä kesänä ne eivät tietenkään kukkineet, ja taimet jäivät pieniksi. Talven aikana sitten myyrät söivät suihinsa lähes kaikki, vain kaksi voikukanlehtiruusukkeen näköistä tupsasta jäi vinoon roikkumaan penkin reunalle. Jostain syystä mulla oli mielikuva että nämä kasvaisivat noin 70cm korkeiksi mutta pah, reilusti yli 160cm pitkiä roikaleita ne nyt on. Ihan vinossa ja väännyksissä kun en ajoissa niitä tajunnut tukea. Uusi siemenpussi odottelee tuolla kylvämistä, on nää niin kauniita kukkia, syödä en niitä juuria aio. :)

Salaattia kylvin kasvihuoneeseen laatikoihin. Sekoitus valkosipulista ja tummasta basilikasta muodostui vahingossa. Koska valkosipulinkynnet näyttivät siltä ettei niistä mitään tule, ripsuttelin samaan laatikkoon basilikan siemeniä. Kynnet jätin mullan alle muuten vaan ja kas, tuoksuva maustesekoitus oli valmis kun sitten kumpikin lähti kasvamaan.

Ihan tietoisesti sekoituksia onkin nyt tarjoitus tehdä jatkossa. Nämä on kiva kantaa keittiöön suoraan ja pysyvät tuoreina kunnes käytetään. Etanat on syöneet niin monet salaatit, että en enää avomaalle niitä edes yritä laittaa. Laatikko kerrallaan keittiöön, hyvä systeemi. :)

Viime vuonna pistokkaista laittamani laventelit on nyt näin kauniita.

Muutama pikkuinen kukkakin jo tuli niihin.

Niput kauniisti kuivumaan...

... ja ylimääräisistä voi sipaista vaikka tuoksuvan kranssin koristeeksi. :)

Satumaisia hetkiä... ♥

Joskus hiivin aamulla aikaisin tai illalla myöhään, usein yöpaidassani, Puutarhaan kameran kanssa. Silloin näkee ja kokee Satumaisia hetkiä, niitä jolloin keijut ja luonnonhenget hengailee Ruusutarhassa ja Lammen rannalla.

Silloin ei haluaisi sieltä tulla ollenkaan pois, vaan että aika pysähtyisi juuri siihen...

Nämä kuvat eivät selittelyjä tämän enempää kaipaa... eihän vaan? ♥

Tuoksuva Pikku Ruusuni!

Ihan oman postauksensa ansaitsee ihanainen pieni ruusuni, siemenestä kasvattamani, jonka piti olla pieni. Sitä se tosiaan on tähän saakka ollutkin, niinkuin kaikki eri väriset siskonsakin, mutta tänä kesänä se kasvoikin suureksi.

Pisimmät versot on lähes minun pituisiani. Kukka on pikkuinen, vain noin 3-4cm halkaisijaltaan. Sen nuput on pikkuruiset ja kiulukat vieläkin pienemmät. Ja sen kukat tuoksuu ihanaiselle, oikealle ruusulle! Olen ihan menettänyt sydämeni tälle.