Pienikukalliset kärhöt ovat helppoja, kasvavat nopeasti ja kukkivat ilman sen kummallisempa hoitoa. Ainakin täällä minun tarhassani. :)
Alppikärhö, joka istutettiin jo ensimmäisenä keväänä eli vuonna 2005, on suorastaan jättiläinen (sen kanssa kasvaa Viinikärhö ja on paljon pienempi). Siitäkin huolimatta että se on kahteen kertaan leikattu ihan alhaalta poikki. Nyt se kasvaa vanhan radiomaston pätkässä, jonka olen maalannut vasaralakalla. Tosin mastosta ei näy kuin ihan pikkuisen alhaalta. Näitä maston osia on meillä vielä lisääkin ja koska kärhöt näyttävät valtaavan aina vain enemmän ja enemmän puutarhaa, jossain vaiheessa perustan oikein Kärhölaakson ja loput mastot pystytetään sinne kärhöilemään. Mutta asiaan....
Poikkeuksellinen kesä on saanut Alppikärhön kasvattamaan uudet kukat. Kuvassa niitä ei ole vielä paljoa, nyt se on ihan sinisenään.
|
Kärhövauvat :) |
Viime keväänä piti leikata myös Lumikärhö alas kun se näytti niin risukasalta. Pieniä, noin 10senttisiä pätkiä tuli siitä takkuisesta kassasta aikas monta ja tökkäsin ne multaan, muutaman tikun aina ruukkuun.
Kesän mittaan tikuista kasvoi terhakoita pikkutaimia. Nyt niitä mm. kasvaa pihakeittiön ympärillä, joissakin on jopa nuppusia, ja mielenkiinnolla odotan kuinka kauan menee ennenkuin pikkumökki peittyy niihin kokonaan.
Emolumikärhö kasvaa tie puoleisen aidan päällä. Kuvissa näkymät pihalta ja tieltä. Kukinta ihan parhaimmillaan ja kestää lumien tuloon asti. Versot on kasvaneet yhden kesän aikana noin 3m pitkiksi ja kun luikertelevat molempiin suuntiin, niin ovat levinneet jo varsin pitkälle.
(klikkaamalla saat kuvat suuuuuriksi)