tiistai 14. helmikuuta 2012

Helmikuun hempeilyjä...

Kun tammikuun lopulla Verenpisarani oli vain nippu tikkuja, nyt se näyttää tältä.
Lupaus keväästä, valosta, lintujen laulusta ja kukista on jo ihan käden ulottuvilla.


Matkalla mökille koko taivas oli värjääntynyt sateenkaaren väreihin ja varjot olivat kauniin siniset.


Pihaan asti ei ole aurattuna tietä, mökki on vain kesäkäytössä (eikä edes valmis sisältä). Kaukaa sitä zuumailin, kaikki näytti olevan hyvin.


 

Arboretum Rantala nukkuu suloista Ruususen untaan pehmeän lumipeitteen alla.
Ensi kesänä siellä kukkivat pensaiden lisäksi runsaana myös kukat. Sormustinkukkia olen sinne istuttanut ja keväällä vien vielä lisää. Vuosikymmenten takaa Unikot ja Ukonhatut yhdessä kivikkokasvien kanssa ovat siellä sinnitelleet oman onnensa nojassa.

Nukkukaa rauhassa Sireenit, Tuoksuvatukat, Kirsikat, Luumut ja Ruusut...
pian on kevät ja tavataan.

Tässä vielä linkki josta pääset kurkistamaan muut jutut aluillaan olevasta Arboretum Rantalasta.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Helmikuu!


Lunta ja pakkasta, ihan oikea talvi.
Tänään on pakkanen jo laskenut hyytävän kylmän viikonlopun jälkeen. Eilen aamulla -30, tänään aamulla vain -10.
Vähän olen kuvaillut lumikuvia auringon paistaessa upeasti sinistäkin sinisemmältä taivaalta. (alimmaisen kollaasin kuvat eri päivältä) ja ihaillut kiteiden kimallusta joka puolella. Helmikuu voisi olla yhtä hyvin Timattikuu tai Kristallikuu, sillä epäilemättä se on nimensä saanut juuri kauneudestaan, lumen ja jään mielettömän upeista muodoista ja huikeasta kirkkaudestaan.


Nyt kun puutarha saa rauhassa levätä suloisen lumipeitteen alla, on hyvää aikaa suunnitella tulevaa kevättä ja kesää. Niinkuin kerroinkin, viime kesä (niin hyvä kuin se olikin) oli kuitenkin pettymys sadon määrän suhteen. Tänä vuonna kasvimaa tulee näyttämään varsin erilaiselta... tai ainakin tässä vaiheessa vielä niin uskottelen itselleni. :)


Ostin suuuuuren käytetyn akvaarion suojaksi esikasvatettaville taimille. Suojaksi nimittäin Hilma kissaltani, josta näyttää tulevan yhtä ahkera ja utelias puutarhuri kuin emäntänsäkin. Se kun ei malta antaa kasvien ollenkaan olla rauhassa, vaan pitää kaivaa ja maistella ja nykiä. Eihän niitä siemeniä saa heti kaivaa näkyviin vain tarkistaakseen tuliko ne oikein päin, tai onko ne jo mahdollisesti alkaneet itää.
Akvaariossa on tietenkin myös valaisin niin että valohuoletkin on ohi nyt. :)
Tällä hetkellä siellä on heräilemässä pieni joukko pelakuita ja verenpisara. Se on toinen kahdesta jotka sain siskoltani viime kesänä. En ole aikaisemmin yrittänyt verenpisaroita talvettaa ja nyt vain toinen selvisi talven yli. Mie kyllä luulen että heitin sen toisen liian aikaisin pois, sillä tämäkin oli vain nippu risuja ja näytti ihan kuolleelta. Pikkuruinen lehden alku sai kuitenkin tutkimaan tarkemmin ja HEUREKA! SEHÄN OLIKIN ELOSSA. Muutamassa päivässä se kasvatti pienet lehdet ja heti perään alkoi nuppuja ilestyä myös. :)


Ensimmäinen siementilaus on tehty. Mausteita ja joitakin muita yrttejä... mutta niistä asiaa sitten vähän myöhemmin. :)