Luontokuvausta :)

Tämä tässä kuvan vasemmassa alareunassa on loikkiva pupu. (Ja niinkuin voitte kaikki nähdä, olen varsin taitavasti vanginnut myös liikkeen kuvaan).

Se käy syömässä maahan jääneitä omenia puutarhassa ja on saanut aikaiseksi jo omia polkujaan näkyviin nyt kun maassa on vähän lunta.

Tuossa ennen kuvaamista juttelin sille. Sanoin että jos hää lupaa olla syömättä pieniä hedelmäpuitani, niin mie lupaan varastosta tuoda omenia niin kauan kuin niitä riittää. Toistaiseksi sopimus on pitänyt. :)

Tänne pihakeittiön alle se sitten pinkaisi piiloon, kun kuvaaja tuli liian liki.
Kyllä se siellä on, uskokaa pois.
Että mie olenkin hyvä kuvaaja. :))))

Siitä pupusesta on tullut varsin rohkea ja se on huomannut, ettei meidän koirarukka näe sitä vaikka se istua nököttää parin metrin päässä. Koira kyllä haistaa sen ja kuuluisaa sokeaa laulajaa muistuttaen pyörittelee päätään nenä kohti taivasta. Se olisi varsin huvittavan näköistä ellei olisi niin surullista.