Aurinko on lämmittänyt suloisesti ja tuuli kuivattanut narunjen täydeltä pyykkiä. Juu-u, tunnustan juhlapäivänä pesseeni pyykkiä. :)
Meillä on aina monta hommaa menossa yhtäaikaa. Sujuvasti työ vaihtuu ilman, fiiliksen, viikonpäivän ja milloin minkäkin syyn takia.
Aamulla kiskaisin lipun salkoon ja söin pannaria kahvin kanssa puutarhssa. Heräsin niiiin anivarhain että kahden koirulin kanssa vietettiin pitkä tovi.
Kun ahkerat apulaiseni saapuivat/heräsivät, alkoi tienvieren aidan rakennus. Voi että siitä tulee ihana! Sieluni silmin jo näen kuinka valkoisen lautaaidan raoista pilkistelee ruusujen oksat, lumikärhö kiipeilee aidalla ja kuinka keijunmekkojen versot ryöppyävät sen yli! Mieheni, rakkaimpani, <3 nimittäin sanoi haluavansa kukkalaatikot koko aidan mitalle elikkäs kahdeksan kappaletta.
No, se kyllä sopii, sillä ruukutin tänään 38 kerrottua petuniaa ja noin 70 keijunmekkoa kasvihuoneessa. Niin että vaikka laatikot jo tulee ikkunoiden alle, riittää taimia vielä aidankin laatikoihin.
Nyt sitten suloisesti särkee jo vähän sieltä ja täältä, kädet on kuivat koppurat ja valkoista maalia on puutarhahousuissa, olo on kuitenkin hykertelevän hyvä.
Ainoastaa yksi vähmmän mukava asia tässä päivässä on... pitäisi nimittäin saada yksi kirjallinen työ vielä valmiiksi, enkä ole sitä edes aloittanut... yöks... tekisin melkein mitä vaan muuta, huomenna sen on kuitenkin oltava valmis jo aamusta! :(
Siispä paperihommiin...!
Kuulostaa hyvältä tuo aita - ja erityisesti ne kukkalaatikot;)
VastaaPoista