Ensimmäinen päivä uutta vuotta... Olen tänään selannut kuvakansioitani ja vähän kirjoituksiakin. Kertaillut kuluneen vuoden, ja aikaisempienkin vuosien, tapahtumia mielessäni. Aika kului kun siivillä useimpien kuvien kohdalla ajatusten siivin lentäessäni kuvauspäivään, siihen hetkeen ja tunnelmaan joka kuvaa ottaessa oli ollut.
Korvissani kuulin sirkkojen sirityksen, kimalaisten pörinän ja hetkittäin tunsin jopa auringon lämmön poskellani kuumana heinäkuun päivänä ottamaani kuvaa katsellessa. Muistin kuinka Teinikeijuni nauroi heleästi kun hänen kanssaan teimme sadekuvia auringonpaisteessa. Hassuteltiin puutarhaletkun kanssa ja saatiin aikaiseksi sateenkaaria. Niin että miksi ihmeessä lähteä aarretta kaukaa sateenkaaren päästä etsimään kun sen voi tehdä omaan puutarhaansa?
Suuren muutoksen on Puutarha kokenut lyhyessä ajassa.
Kun muutimme tänne tammikuussa 2005, olin jo tehnyt mielessäni Suuria Suunnitelmia sen varalle. Keväällä sitten alkoi valtaisia raivaustyö, sillä vuosia villinä rehottanut pihapiiri oli vadelmien ja kaikenlaisten vihulaisten valtaama.
Ikkunoista ei nähnyt ulos...
...eikä ovista tahtonut päästä sisään.
Ihana sivu sinulle Tuija, täällä puutarhassasi viihtyy ja tunnelma niin vähän kuten arvelinkin :)) Missä ne tonttuset ja keijukaiset, tiirailee tarkkaan ....
VastaaPoistaHyvää alkavaa uutta vuotta!
- Ota hyvä mieli auringosta, onnen korsi heinikosta. Nosta ilonpilke silmäkulmaan; löytyy ratkaisukin joka pulmaan -
Riitta