Perhosen siiven kosketus

Elokuu on ihanaista perhosten aikaa. Punahatut houkuttavat Nokkosperhosia ja Neitoperhoja maistelemaan mettä. Kuvatessani perhosia ne lehahtivat hetkittäin ilmaan ja olin niiden ympäröimänä. Satumainen tunne, kun silloin tällöin siipi hipaisi kättä... kuin toden ja tarun välimailla.

Muitakin siivekkäitä niissä vierailee ahkeraan. Istutinkin niitä viime kesänä lisää ja nyt ostin vielä siemeniäkin. Toivon että perhosia jatkossakin liitelee täällä parvissa ihan. :)

Ruusuja ja Angervoja kukkii vielä jonkin verran.

Tyttärenpoika 8v. kävi eilen kylässä ja sanoi autosta noustessaan huokaisten...

"Täällä mamman pihalla unelmat käyvät toteen." ♥

Amiraaliperhonen :)

Vihdoinkin onnistuin saamaan Amiraaliperhosesta kuvia. Muutaman kerran sellainen on vilahtanut näköpiirissä, mutta kameraa ei ole ollut lähettyvilä. Nyt ehdin hakea kameran sisältä ja perho kaunokainen käänteli itseään maksaruohon kukinnolla eri suuntiin niinkuin huippumalli konsanaan. :)

Tunnistaako kukaan...

... tätä kaunokaista? Kuva ei ole tältä kesältä, mutta sattui osumaan silmiini kun selailin kansioita. Perhonen oli aika suuri, siipien väli varmaankin 6cm. Kuljin sen perässä pitkin pihaa ja nappasin kuvan aina kun se pysähtyi. Seuraavana aamuna löysin sen kasvihuoneesta kuolleena ja itku oli ihan lähellä... :(