24. joulukuuta, Jouluaatto

Rauhallista Joulua 

ja 

Onnea Kasvukaudelle 2014!

23. joulukuuta

22. joulukuuta

21. joulukuuta

20. joulukuuta

19. joulukuuta

18. joulukuuta

17. joulukuuta

16. joulukuuta

15. joulukuuta

14. joulukuuta

13. joulukuuta

12. joulukuuta

11. joulukuuta

10. joulukuuta

9. joulukuuta

8. joulukuuta

7. joulukuuta

6. joulukuuta

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Joulukalenterin ensimmäiset luukut

Vähän myöhässä aloittaa Ruusujen ja Rikkaruohojen kalenteri. Mutta parempi myöhässä, kuin ettei ollenkaan, eikös vain?

Ruusutarhan talviuni

Vielä ei ole juurikaan lunta ja pakkanenkin on vain käväissyt kaakonkulmalla. Syksy meni vähän "matalalentoa" mutta nyt alkaa näyttää paremmalta ja juttuja blogiinkin jaksaa taas kirjoittaa.

Joulua odotellaan ja Joulukalenteri alkaa taas myös täällä seuraavassa postauksessa.

Syksyn satoa

 Keltavadelma innostui kasvattamaan marjat myös tämän vuoden versoihin. Useinhan se on ehtinyt tehdä paljon raakileita uusiin oksiin, mutta eivät ole ehtineet kypsyä. Tänä vuonna marjat kasvoivat mielettömän suuriksi ja makeiksi vielä näin myöhään syksyllä. Poikkeuksellinen on tämä mennyt kesä ollut, kypsyiväthän karhunvatukatkin kuukautta aikaisemmin kuin menneinä kesinä. Sekin teki uusiin versoihin kukat mutta leikkasin ne poikki, niistä ei marjoja olisi ehtinyt tulla.

 

 

 

Syksyä ja sen raikasta tuoksua tekee mieli tuoda myös sisälle. Asetelmia sammaleista ja muista ihanuuksista tein siskon kanssa koko päivän. Kuvia niistä laitan tuunailublogiin vielä lisää. :)

 

 

Hedelmien tuoksua ja sateen ropinaa

Sanotaan että kauneus on katsojan silmissä.

Niin varmasti voi sanoa myös syksystä... syksyn ihanuus on katsojan silmissä, sydämessä, ajatuksissa. Kauniiksi sen tekee pyrkimys elää tässä hetkessä, nähdä, haistaa, maistaa ja tuntea vuodenaika, joka kypsyttää kesän ja valmistaa luontoa tulevaan talveen.

Ei vielä ole tarpeen tuskailla kylmää sadetta, pimeyttä, kastuneita kenkiä ja vuotavaa nenää. Ei varsinkaan kun suureen osaan syksyn ankeudesta pystyy itse vaikuttamaan. Kunnon sadevaatteet, villasukat ja iloinen mieli, kynttilöiden valo ja hyvä kirja karkoittavat pahimmatkin puhurit ja vilunväreet.

Sateisena vapaapäivänä kuvasin rakasta puutarhaani, keräilin satoa ja hengitin syvään sen täyteteläistä tuoksua. Sen jälkeen tein hyvää ruokaa, ja katoin pöydän kauniiksi. Koristelin sen kukilla ja hedelmillä ja kiitin Äiti Maata kaikesta siitä runsaudesta, jota se meille tarjoilee.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syyskuu alkoi :)

Elokuu loppui lämpöisiin päiviin ja sitten 1.9 satoi hurjasti heti siihen päälle. Hyvä että satoi, kasvimaa pölisee kuivuuttaan ja mielelläni vietin sunnuntain sisällä touhuten rästiin jääneitä hommia.

Tänä vuonna on puutarha syystyöt aloitettu varhain. Kasvihuone on jo lähes tyhjä ja siivottu, jonkin verran vatukoita leikkailtu ja kukkamaat on suurimmaksi osaksi leikattu alas.

Talventörröttäjät on kauniita, mutta täällä on niin paljon myyriä, metsähiiriä ja kotiloita että on paras siivota mahdollisimman tarkkaan kasvijätteet pois. Eräänä keväänä, kun homma oli syksyllä jätetty tekemättä, löytyi hiirulaisten pesiä kukkamaista vaikka kuinka monta ja näky oli muutoinkin varsin lohduton lumen sadettua sulaan maahan. Siellä niiden oli hyvä asustella, perennakasvustojen kätköissä, ja kantaa lintujen talvisiemeniä poikasten suihin. :/

Surulliselta nuo penkit nyt näyttävät, mutta helppoa on piilotella kukkasipuleita väleihin kun ei lehdet ole tiellä.

Päärynäsato kypsyy hiljalleen, niitä tuleekin aika paljon. Nyt on aikaa hassutteluun ja vaikka vähän somistella...

 

 ... herkutella ...

 

 

... askarrella ...

 

... ja tunnelmoida tummina iltoina omenapuun alla.

 

 Ei ole kiire enää mihinkään.

 

Loppukesän värejä

Kyllä sitä vielä vähän on jäljellä... Kesää nimittäin.

Niin kauan kun on nuppuja kukissa ja raakileita marjoissa ja hedelmissä, voi kesää sanoa olevan jäljellä.

Vasta sen jälkeen alkaa Syksy.

 

 

Värit muuttuvat, pehmentyvät ja hivelevät silmiä lempeämmin kuin kesän kirkkaus.

 

Kukat muuttavat värejään ja muotojaan, valmistautuvat lepoon ja uuteen Kevääseen.

 

Kasvihuoneesta olen siivonnut jo suurimman osan kasveista pois. Valtaisa villakirja-armeija teki sinne tehoiskun ja kituutti ananaskirsikat ja tomaatit. Paprikoihin ne eivät ole iskeneet.

Hyvä puoli tässä on se että kasvihuone on nyt (kerrankin ajoissa) siisti, ja valmis muuttumaan askarteluhuoneeksi syksyisiin tuunaushommiin.

 

 

Kuisti, joka on vilahdellut täällä puutarhablogin puolella muutamaan kertaan, on nyt saanut täydellisesti uudenlaisen ilmeen.

Se on vielä vähän kesken, yhdeltä seinältä puuttuvat tapetit ja kalusteet vaihtuvat.

 

 

Pikkuhiljaa ajatukset ja touhut siirtyvät aina vain enemmän sisätiloihin...

 

 

...vaikkakin puutarhassa riittää työtä ja kuvattavaa vielä moneksi viikoksi. :)