Pierre-Joseph Redoute, 10. heinäk. 1759 - 20. kesäk. 1840, oli belgialainen taidemaalari, joka tunnetaan parhaiten hänen kukkamaalauksistaan, etenkin ruusuista ja liljoista. Oli miten oli, maailmalle hän lähti varhain, jo 13-vuotiaana ja elätti itsensä maalaamalla ja tekemällä sisustussuunnitelmia. Jostain luin huonolla englanninkielen taidollani että hänen isänsä olisi ollut taidemaalari myös, mutta siitä en ole aivan varma. Suomeksi en onnistunut löytämään tietoa hänestä mistään.
Kuningatar Marie Antoinette oli myöhemmin hänen suojelijansa ja Pierre-Joseph ikuisti hänen ruusutarhansa kasvatteja. Napoleonin vaimo Josephine kasvatti ruusuja hänkin ja Pierre pääsi maalaamaan niitäkin. Napoleon ei siitä pitänyt ja olisi mieluummin nähnyt hänen ikuistavan näkymiä taisteluista. Lieneekö sillä asiaan vaikutusta että Josephine oli tiettävästi vähän huikentelevainen ja komea taiteilija nurkissa pyörimässä ei ehkä tuntunut hyvältä ajatukselta.
Vaikka ei kasvitieteilijä olisi ollutkaan, teki hän valtaisan työn kasvitieteellisestikin ajatellen maalatessaan äärimmäisen tarkkoja kuvia ruusuista ja muista kasveista kaikkine yksityiskohtineen.
Toinen ihailemani mies, jonka elämäntyö kasvit olivat ja jonka työhön koko kasvien luokittelu tänä päivänäkin pohjautuu, on Carl von Linné. Hänestä netistä löytyy tietoa paljon. Seuraavan tekstin olen lyhennellyt
Carolus Linnaeus, aateloinnin myötä vuodesta 1762 Carl von Linné, syntyi toukokuun 23. päivänä 1707 Ruotsissa. Carolus kasvoi vaatimattomassa pappisperheessä Smoolannissa. Hänen isänsä harrasti puutarhanhoitoa, ja näyttää siltä, että pojan kiinnostus kasveihin syntyi jo varhain.
Alkeisopetuksesta huolehti kotiopettaja, ja sitten seurasivat vuodet Växjön koulussa, jossa nuori Linnaeus ei mitenkään kunnostautunut. Isä ja varsinkin äiti olisivat halunneet hänen lukevan papiksi. Caroluksessa itsessään oli kuitenkin kypsynyt päätös pyrkiä lääkärin uralle, ennen kaikkea siksi, että kasvioppi kuului jokaisen lääkärin opintoihin.
Linné kehitti eliöiden systemaattisen luokittelu- ja nimeämisjärjestelmän. Hänen luokitteluperusteensa ovat sittemmin vanhentuneet, mutta hänen tapansa antaa kullekin lajille kaksiosainen tieteellinen nimi on jäänyt pysyvään käyttöön. Harva 1700-luvun tutkija koko Euroopassa on vaikuttanut yhtä perustavasti paitsi oman kautensa myös meidän aikamme luonnontutkimukseen.
Kaikista ruotsalaisista Linné lienee edelleen maailmalla tunnetuin, joitakin hallitsijoita ehkä lukuun ottamatta, ja hänen muotokuvansa on edelleen Ruotsin sadan kruunun setelissä.
Suomessakin Linnén muisto on elänyt pitkään. Vielä 1950-luvulla hänen kasvijärjestelmäänsä opetettiin innokkaasti täkäläisissä kouluissa, vaikka se tiedettiin luokitteluperusteiltaan jo aikansa eläneeksi.
.JPG)
