Keltavadelma on tapansa mukaan lähes tuplannut kasvualansa. Keväisestä karsinnasta huolimatta se ryöhyää kuin viimeistä päivää eikä rakentamaani hienoa säleikköä näy pätkääkään. Jonkin verran sain näitä pakastettua nyt kun Pikkukoiraa ei enää ole niitä napsimassa.
Niinkuin kuvasta näkyy, vuodenaikaan nähden törkiän paljon raakileita. Nämä ovat tänä vuonna kasvaneissa versoissa! Eli kaksi vuotiaat marjoivat normaaliin aikaan ja niissä oli paljon vähemmän marjoja kuin näissä hätäilijöissä, joiden pitäisi kasvattaa marjansa vasta ensi keväänä. Sanomattakin on selvää, etteivät kaikki ehdi kypsyä. Ne jotka ehtii ovat lähes kaksi kertaa niin suuria kuin kesäisen sadon marjat.
Harmituksen harmitus! *jupisee hän* :/
Mansikka/Mustikkalaatikko pursuaa yli reunojensa. Näille ekaa vuottaan kasvaneille ei ole kukaan tainnut kertoa, mihin aikaan kukitaan ja marjotaan. Alkukesän ne kasvattelivat juuriaan, rönsyjään ja lehtiään, ja nyt kun pitäisi pikkuhiljaa laittautua nukkumaan, ne kukkivat ja marjovat ihan täpöillä!
Neljä Pensasmustikkaa, jotka kasvavat tuolla laatikkojen keskellä, ovat kaikki hengissä mutta kovin vähän jalkojaan jatkoivat kesän aikana. Ja koska mansikat villiintyivät näin kovasti kasvamaan, voi olla että niillä onkin muutto edessä jo heti ensi vuonna. Mie nimittäin kuvittelin että pensaat kasvaisivat laatikoiden keskellä ja mansikat niitä reunustaisivat (istutin ne kyllä nätisti riviin reunoille). Ja katin kontit, mansikat räjähtivät käsiin ja lootat on täysi! :)
Mustavadelma, mun murheenkryynini... Näiden säleikkö on kauniisti täyttynyt kesän aikana mutta, mutta... kukkia tuli tosi vähän ja marjoja siis myös. Tänäkin vuonna näyttää siltä etteivät ne ehdi kypsyä.
Olenkin suunnitellut rakentavani ensi keväänä näille jonkinlaisen lämpömuurin tuohon taakse. Karsin myös takana olevan omenapuun alaoksia auringon lisäämiseksi. Muurille olen jo periaatteessa saanut "rakennusluvan", tähän asti siitä on käyty vain "valmistelevaa keskustelua". Mies ei ole aikaisemmin jostain syystä lämminnyt ajatukselle, mutta nyt kun jo kolmantena kesänä marjat jää raaoiksi, mieli muuttui. :)
Klikkaamalla tunnistetta Marjatarha, löydät jutun kevään uudistuksissa tarhassa.
Ja sitten vähän väriterapiaa!
Aivan ihana tuo syksyn satoa-kuvakollaasisi.
VastaaPoistaNoista vadelmista puheenollen jostain kumman syystä meikäläisen vadelmapensaat ei antanut tänä vuonna kuin pari hassua vadelmaa. Tutkimattomat ovat noiden pensaiden tiet : )
Monta postausta oli jääny väliin, vaan nyt on taas kaikki luettu: omppupuista vadelmiin ja väriterapiaan. Harmittaa, kun niin kiireistä elämää nyt vietän,ettei ehdi ajatuksen kanssa kaikkeen perehtyä. Ehkä aikanaan taas ennätän joka rissaukseen...
VastaaPoistaSyksynraikkaita ajatuksia ja nautinnollisia hetkiä paratiisiisi. <3
Kyllä siellä sinulla on ihanaa runsautta. Toivotaan, että lämmintä piisaa ja saat vielä pitkään syödä mansikoita.
VastaaPoistaOI, kylläpä väriterapia piristi!=) Mullakin tänä syksynä istutetut mansikat pukkaa kukkia ja pikku marjoja. Ja amppelimansikat kukkii kans ja tekee ja kypsyttelee marjojaan. Pitääpä tälle päivääki käydä tarkistaan saako suuhun makiaa. Uskon, että harmittaa tuo keltavadelma, se kun ei oikein tajua milloin pitäis marjoa.=)
VastaaPoistaIhanan herkullinen ja värikylläinen kollaasi.
VastaaPoistaEivät ole omatkaan karhunvattuni ehtineet kypsyä yhtenäkään kesänä, raakileita on nytkin paljon.
Niinkuin muuten mansikassakin.
Kausimansikka Rugen ehtii vieläkin uottaa kypsiä marjoja.
Oihh, mulla ei vielä ole valmistunut "marjapenkki".... Sinulla on ihana!
VastaaPoistaMeillä on haaveissa keltavattu ja karhunvadelma, sekä viiniköynnös. Tosin niille täytyy ensin löytää hyvät paikat ; )
VastaaPoistaTänä kesänä mansikka kasvoi aivan villisti meilläkin. Ja nyt niistä pitäisi siirtää taimia toisaalle.
Kyllä nämä hyötykasvit ovat sitten kivoja ja värikkäitä : )
Blogissani on sinulle tunnustus.
Mukavaa viikonloppua !
Karhunvadelmat ovat kyllä maailman parhaita vadelmia. =) Keltaisia en olekaan koskaan maistanut, joten en tiedä, syrjäyttäisikö se mustat? =)
VastaaPoistaSiun puutarhassasi kaikki niin kukoistaa. <3