*Hyvää Pääsiäistä!*

 

Ja Aurinkoisia Kevätpäiviä Toivotellen,

 

Tuija R.

Kuin sieniä sateella...

 ... nousee nyt kohti aurinkoa pikkuruisia taimia!

Samettiruusut kahdessa päivässä ponkaisi näkyviin, kakkuvuokassa ohria ja vihanneskrassia ja voileivän päältä paprikasta nappastut siemenet myös jokaikinen on itäneet.

 

Viiden päivän päästä alkaa huhtikuu, ja sitten onkin jo toukokuu, ja silloin näyttää tältä:

 

multaa ja siemeniä, siemeniä ja multaa..

 

Viikko sitten mun tomaatintaimet näyttivät tältä. Nyt ne on jo huomattavasti tanakampia, vaikka toisia lehtiä niissä ei vielä ole. Hilma kissa ennätti jo latvomaankin niitä, mutta onneksi taimia on paljon ja paljon, niin että vahinkoa ei päässyt syntymään.

 

Nyt on multaan piiloteltuina jo:

 

* tomaatit

* latva-artisokka

* samettiruusut

* orvokit

* hyasinttipapuset

* paprikat

 

Taimimulta loppui kesken, tietenkin juuri kun pääsin vauhtiin. Maanantaina kylvövuorossa meloonit ja maissit.

 

Kyllä se kevät sieltä tulee...

... vaikka just nyt ei siltä tuntuisikaan, kun katsoo ulos ja pakkasmittarin lukemia.
Jos kurkistetaan taaksepäin, neljän viikon päästä pitäisi taimikasvattamossa näyttää tältä:

 

Kuva on otettu 25.4.2011. Kurkistin samaan ajankohtaan useilta menneiltä vuosilta, ja kyllä tosiaankin on niin, että neljän viikon päästä pihalla kukkivat ensimmäiset kevätkukat.

Kuvan keväänä olin jo maalannut pihakalusteetkin kun oli niin lämmintä. Toivossa on hyvä elää, sanoi se entinenkin mato... ja niin tehdään myös myö kaikki kotipuutarhurit, joiden päässä pyörii tällä hetkellä sen sata suunnitelmaa ja unelmaa. Niin sen pitää ollakin. Elämä olisi tosi surkeaa ilman unelmia... ja etenkin ilman Puutarhaa.

Esikasvatuskausi alkoi

 

Nämä kuvat eivät ole tältä keväältä. En voinut olla laittamatta kun näiden kanssa fiilistelin, ja pelkät multalaatikot kuvattuina eivät olisi kovin kauniita katsella.

 

Multaan olen nyt siis laitellut kirsikkatomaatteja (paljon) muutaman paprikan ja orvokit. Kylmäkäsittelyssä ovat valeunikot. Mie niiiin jo odotan kevättä, ihan tosi kovasti....

Kevään henkäys :)

 

Kyllä se jo on tuntunut aivan selvästi, vaikka tänä aamuna pakkasta onkin lähes 20 astetta.

Aurinko nousi jo varhain ja värjäsi taivaan kaikilla sateenkaaren väreillä. Kaunistakin kauniinpi näkymä avautui makuuhuoneen ikkunasta suoraan silmiini heti kun ne avasin. Valon lisääntymisen myötä myös puutarhurin energia lisääntyy päivä päivältä ja jaksaa aina vain paremmin.

 

 

Tässä vielä näitä uutukaisia kokeiluja. Noiden valeunikoiden pitäisi olla jo mullassa, mutta siinä ne vielä kököttävät. Jospas jo tänään ennen töihin menoa... :)

 

Keittiön ikkunalle rakentelin jo pienen kevään.

Yksi pelapuistani avasi ensimmäisen kukkansa eilen.

 

Nupullaan ja huurteisin reunoin, niin se kevät vielä, on mutta tulossa kuitenkin ja siitä lintuset laulavat jo täysin rinnoin...

 

Pian se on täällä... Ihan Oikea Kevät!

Hyh, hyh...

... kaikenlaisia kökkömainoksia ja kommentteja on nyt tullut niin paljon, että anonyymit eivät voi enää kommentoida tähän blogiin.

Muita muutoksia en tehnyt... vielä. :)

 

 

Ihanaa kevätpäivää kaikille! Täällä paistaa aurinko ihan täpöillä! :)

 

Pelakuut heräilee :)

Tämän talven pelargoniat on viettäneet ikkunoilla. Ne on olleet siis valossa, vettä olen antanut hyvin, hyvin vähän ja kuihtuneita lehtiä välillä riipinyt niistä pois.

Yksi rungollinen vain on kuollut, muut jo kovaa vauhtia pukkaavat uutta vahvaa kasvua. Siirtelin niitä vielä paremmille paikoille, leikkelin hieman ja nyt ne sitten saavat kunnolla heräillä omia aikojaan. Multia en vielä niihin ole vaihtanut ja se jääkin vasta huhtikuussa tehtäväksi. Laimeaa lannoitevettä annan niille kunhan hieman auringonpaiste lisääntyy.

Yksi pikkupuista jo kasvatti kukkatertunkin. Tiedän että se pitäisi katkaista, mutta en raaski. Antaa sen iloita uudesta keväästä ja kukkia jos tahtoo jo nyt. :)

 

Keskimmäisessä kuvassa talvehtinut verenpisara. Kaksi ainoastaan jaksoi talven yli, ne jotka olin laittanut myöhemmin kesällä pistokkaista, keväällä laitetut kuolivat kaikki.

Sinivaleunikko, ´Meconopsis betonicifolia´

Eilen tulivat postissa Sini- ja Keltavaleunikon sekä Keltakaunokin siemenet. Tänään on tarkoitus  laittaa Sinivaleunikon siemenet multaan ja kylmäkäsittelyyn. Onnistumisen maksimoimiseksi laitan eri tavoin, sillä varsin monella tyylillä niitä näkyy idätettävän kun olen lukenut netistä keskusteluja aiheesta.

 

Oletko sinä kasvattanut näitä?

Jos olet, niin laita vinkkiä miten olet toiminut ja kuinka onnistuit. Kiitos!

Kuva lainattu TÄÄLTÄ.

 

Viherpeukaloiden (olisin tilannut taimiakin, mutta ne oli jo loppuunmyytyjä) sivulla kuvataan sitä näin:

Upea perenna, jonka suosio perustuu suuriin taivaansinisiin, hieman nuokkuviin kukkiin. Sinivaleunikko istutetaan suojaiselle kasvupaikalle puolivarjoon tai varjoon happamaan, vettäläpäisevään ja savensekaiseen maahan. Se kasvaa 60-100 cm korkeaksi. Kukinnot puhkeavat pitkien varsien päähän heinä-elokuussa. Hyvin viihtyessään sinivaleunikko kylväytyy itsestään. Talvenkestoltaan arka, joten suojataan talveksi.

 

Kuva lainattu, 

http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:Meconopsis_cambrica_03.jpg

 

 

Kukkiva Niitty (josta siemenet tilattu) kuvaa sitä näin:

 

Keltavaleunikko, Meconopsis cambrica

Monivuotinen, helppo ja melko kestävä perenna aurinkoisille tai puolivarjoisille paikoille. Vaatii hiekkapitoisen, tuoreutta pidättävän kasvualustan. Kohopenkki tai viettävä rinne, johon vesi ei jää talveksi. Kukinta-aika kesä-heinäkuussa. Vähälumisilla alueilla havusuojaus talveksi. Korkeus 30 - 40 cm. Kukkii pitkään kesä-elokuussa. Melko nuori kanta. Kylvö aikaisin keväällä (maalis-huhtikuu) ulos laatikkoon.

 

 

Kuva http://www.juszczakvivaces.com

 

 

Keltakaunokki, Centaurea macrocephala Komea, monivuotinen kaunokki aurinkoiselle paikalle. Lehtevät varret nousevat yli metrin korkeuteen. Viihtyy ravinteikkaassa, mielellään savipitoisessa maassa. Myös leikko- ja kuivakukka. Kukkii heinä- elokuussa. Vanha kanta. Siemenet kylvetään keväällä ulos, itää helposti.

 

Kaikki nämä sellaisia joita meillä ei aikaisemmin ole ollut. Saa nähdä miten käy! :)

Hyasinttipapu, Dolichos lablab

Edellisessä postauksessa mainitsemani Hyasinttiköynnös on Hyasinttipapu.

Netistä kopion kuvauksen siitä, alla oleva kuva täältä.

 

 

Hyasinttipapu, Dolichos lablab

 

Kiehtova köynnöskasvi, jolla on tuoksuvat kukat ja koristeelliset, tumman purppuranväriset, syötäväksi kelpaavat palot. Erinomainen säleikkökasvi.
Esikasvatus helmikuusta alkaen. keskim. korkeus: 250-300 cm

kasvupaikka: Aurinkoinen, ravinteikas ja läpäisevä alusta, suojaisa paikka.

väri: Roosa-lila
sato/kukinta-aika: Heinä-syyskuu

Etsiessäni tietoja tästä, huomasin siitä tehtävän myös viiniä. Varmasti kauniin väristä tulisi ainakin.
Mie en sitä aio syödä enkä juoda, vaan tarkoitus on kasvattaa ruukuissa uudella terassillani kiipeämään pitkin seinää. :)