sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Ja sitten vähän reilummalla annostuksella..

... kun sade sen kuin yltyy ja harmaa päivä on harmaatakin harmaampi (siihen vaikuttaa varmasti järjetön määrä kirjallisia tehtäviä ja tentti johon pitäisi lukea) ajattelin koota parhaita paloja viime kesältä terapiamielessä nautittavaksi. Jokaiselle itselleen sopivimmalla annostuksella, suoraan sydämeen. ♥ ♥ ♥ :)
Kas tässä, olkaat hyvät:

Sateinen sunnuntai!

Melkein koko yön ja aamun on sade rapisuttanut peltikattoa. Äänestä voisi kuvitella ulkona olevan lokakuu, niin surulliselta tuo sateen ropina kuullostaa. Ainoa lohtu siinä on se, että se sulattaa jopa nopeammin kuin auringonpaiste tuota valtaisaa lumimäärää, joka edelleen peittää puutarhaa ja pihatien reunuksia.
Jos ääni on surullinen niin maisema sitäkin surullisempi.


Ilon aihe on kuitenkin Unalta samani kaunis tunnustus.
Kiitos siitä ja kiitos että olet.

Tämä ihana tunnustus on levinnyt huimaa vauhtia moniin blogeihin.
Niinpä minä en sitä osoita nyt kenellekään erityisesti, vaan ojennan sen yhteisesti lukijoilleni, kirjautuneille ja niille jotka piipahtavat muuten vaan. :)




perjantai 26. maaliskuuta 2010

Kevään kaipuuseen hippunen viherterapiaa



Munankuori puutarha syntyy hetkessä, viherkrassi itää parissa päivässä.
 Harmillisesti oli ruskeat kananmunat myyty sokkarista kaikki loppuun, enkä halunnut ostaa sipuleita pelkästään värjäykseen. Pitää käydä vielä maanantaina etsimässä muualta. :)

torstai 25. maaliskuuta 2010

Satumainen arkiaamu

Maanantai aamuna kirpeä pakkanen nipisti nenää kun menin pihamaalle. Aurinko oli jo noussut ja valaisi satumaisen kauniisti puutarhaa. Omenapuu oli täynnä Tilhiä jotka tiukuttelivat kuin pienet hopeatiukuset.
Koska kamera oli kassissa "sattumalta" kaivoin sen esiin ja aloin napsia kuvia. Luonnollisestikin kävi taas niin, että meinasin sitten myöhästyä sieltä mihin olin menossa. :)
En ole ennen tainnut aamulla kuvailla tuohon aikaan... paitsi viime viikolla auringon nousua.... juu, ja tammikuussa töihin mennessä (6.30) lumisia lehmuksia pilkkopimeässä aamussa. :)))




Ruusutarha uinuu vielä paksun lumipeitteen alla sikeässä unessa. Etualalla Neuvoksettarenruusu on osittain painunut ihan alas. Saa nähdä kuinka se tuosta kumarruksestaan toipuu.

Kuvitelkaapa tuohon kuvaan taustalle tilhien tiukutus ja auringon lämpö poskella... ei juuri kauniimpaa talviaamua voi olla.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Kaikenlaisia hommia :)

Joskus itseänikin naurattaa nämä omat, ehkä vähän turhanpäiväiset puuhastelut.
Samaan aikaan kun maailmassa sademetsiä tuhoutuu hirvittävää vauhtia, mie täällä pienessä Haminan kaupungissa tehohoidan ja yritän elvyttää Lidlistä pelastamaani pikkuruista ruusua.

Tai yritän juurruttaa kaksi senttiä pitkää Ahkeraliisan oksaa joka on ihan näännyksissä.

Tai sumuttelen ja kyttään kolme kuukautta Rosepippureita multapurkissa ja odotan että ne itää… No itihän ne viimein ja yhdestä kasvoi kaunis hoikka pippuripuu joka sitten kuitenkin kuoli.


Hulluutta on maailmassa monenlaista… ja turhaa puuhastelua. Mie hölmöyksissäin hommailen näitä juttuja ja rakastan sitä mitä teen.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Kaikenlaisia keväitä :)


Vuonna 2007 maaliskuun 20. päivä näytti puutarha ja lähitienoo tältä. Tänään lunta on lähes metri ja kinokset talon sivustoilla 1-2 metrin korkuiset. Viime yönä sitä tulla turahti melkein 15-20cm lisää. :)

Viime keväänä kylvin ensimmäiset siemenet (herneenversoja ei oteta huomioon) 16.3, tänä vuonna tein sen tänään. Samettiruusut ja Sitruunabasilika on siis laatikoissaan odottelemassa itämistä.
Tällä hetkellä sulan maan tuoksu ja ensimmäiset leskenlehdet tuntuvat vielä kovin kaukaisilta. Räystäiltä tippuu kyllä vesi kokoajan ja aurinko pilkistelee pikkuruisista rakosista pilvien välistä.

Toissa aamuna hämmästyin kun kuuden aikaan menin pihalle ja mustarastas lauloi täyttä kurkkua pihatuomessa. Pakkasta oli 23 astetta ja laulu kuullosti varsin eksoottiselta niissä olosuhteissa, sillä sitä olen tottunut kuuntelemaan lämpinä kevätaamuina paljon myöhemmin. Ilokseni meidän nurkilla mustarastaita on aika paljon ja niiden laulu.. joka alkaa jo varhain aamuyöstä... on minusta ihanaakin ihanampaa. Kun palasin kotiin vietyäni lapsen aikaisin bussille, oli laulavainen rastas saanut kaverin vierelleen. Siinä ne kyyhöttivät vierekkäin oksalla ja hissukseen huikkasivat tui, tui, tii...


Mustarastaasta Wikipedia (josta myös alla olevat kuvat) kertoo näin:

Elinympäristö
Alun perin harvahkojen metsien asukki on viimeisen sadan vuoden aikana tullut yhä lähemmäs ihmistä puistoihin ja omakotialueille. Pesii lähes kaikenlaisissa metsissä, myös varttuneissa taimikoissa. Runsain on lehdoissa ja rehevissä metsissä, missä on runsaasti pensaskerrosta. Mustarastas on yleistynyt koko Euroopassa myös kaupunkialueille ja talojen suojaisiin pihoihin. Saattaa pesiä jopa kaupunkiasuntojen parvekkeilla, jos niitä ei häiritä.


Lisääntyminen
Kuppimainen, kuivista ruohoista rakennettu pesä matalalla pensaassa, nuoressa kuusessa, kivellä, halkopinossa, rakennuksessa jne. Mustarastas voi pesiä 3 kertaa kesässä. Ensimmäisen pesueen muninta alkaa Etelä-Suomessa huhtikuussa. Naaras munii tavallisesti 4 tai 5 vihertävää, pilkullista munaa, joita se hautoo noin 2 viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Emot (vain koiras?) hoitavat niitä vielä 2–3 viikkoa.


Ravinto
Kaikkiruokainen: madot, nilviäiset, hyönteiset, marjat, hedelmät, siemenet, ruoantähteet. Talviruokintaan Suomessa ovat kuivatut omenaviipaleet parhaita.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Ihana valo!

Eilinen oli tosiaan kaunis ja aurinkoinen. Siivous eteni hyvän matkaa ja ehdin... no tietysti ehdin... vähän ulkoilemaankin kameran kanssa. Aurinko kirjailee pitsejään lumihankien sivustoihin ja yrittää kaivaa jo pälviä kolatuille alueille.
Ajattelin että jospas sellainen käänteinen psykologia auttaisi tähän kevään odotukseen. Tiedättehän, että jos kovasti odottaa jotain, tuntuu aika pitkältä. Nyt jos yrittäisinkin pitää kaksin käsin kiinni tästä ihanasta talvesta, niin sehän karkaisi nopeammin kuin ikinä voisi uskoa... eikös niin? :)
Oli miten oli, eilen oli kertakaikkisen ihana päivä. Tänään on sumua mutta senkin läpi aurinko kuultaa kauniisti.

 
Köynnösruusut ovat tänäkin talvena pitäneet tiukasti kiinni lehdistään ja kiulukoistaan. Joudun ne keväällä nyppimään pois.
Pihapupu on pilkuttanut koko puutarhan ristiin rastiin kirmatessaan. Viime viikolla se sitten oli jäänyt tuossa vähän matkan päässä auton alle. :(
Harmittaa suloisen pupusen kohtalo, joka kiltisti jätti persikkapuuni rauhaan ja keskittyi vain vanhaan omenapuuhun ... en uskalla edes ajatella mitä muuta se yön pimeinä tunteina pisteli poskeensa tuolla. Rohkea se oli ja kuunteli pää kallellaan kun sille juttelin. Ja mitä ilmeisimmin huvittunut siitä, ettei tuo meidän Pikkukoira nähnyt sitä vaikka oli ihan lähellä. Haistoi kyllä ja pyöritteli nenä ilmassa päätään kun Stevie Wonder.
Pupusen kuva napattu  TÄÄLTÄ

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Aurinko paistaa!


Aurinko on ilahduttanut monena päivänä väsynyttä puutarhuria, joka odottaa kevättä jo varsin malttamattomana. Paljon on vielä saatava aikaiseksi ennen kuin keväthommiin pääsee, niin että siinä mielessä ei kiirettä kyllä ole. Näin "aikuisena" (lue vanhana) opiskelu on niin tyystin toisenlaista kuin silloin kun valmistuin ensimmäiseen ammattiini. Ei haitannut vaikka yöt keikuttiin kaupungilla, eikä se ettei ollut juurikaan lukenut tentteihin... nyt kaikki on paljon vaikeampaa ja ehkä vaikuttaa sekin että omat tavoitteet asettaa paljon korkeammalle kuin silloin kakarana.



Remontin jälkisiivouksia yritän tässä suoritella, talo on hyrskyn myrskyn ja pelargoniaruukkuja on pitkin pöytiä, portaita ja lattiaa. Voi kuinka toivoisin tämmöisinä päivinä olevani kuin se televisiosarjan noitavaimo joka hetkessä saa kaiken paikoilleen vain nyrpistämällä nenäänsä. Mie vaik miten nyrpistelen tääl niin ei mikään liikahda mihinkään... eikä varsinkaan silloin kun istun koneella löpisemässä joutavia. :)


Kiitos Tuuluskalle tunnustuksesta!
Miekin tykkään siun blogista kovasti.♥

Tämä pyydettiin jakamaan kolmelle blogille eteenpäin ja
valitsen
Villin pihan tarinoita
Keltaisen talon emännän sekä
Parolan aseman ahkerat remontoijat. :)



maanantai 8. maaliskuuta 2010

Kevät alkaa * It´s Spring... tai jotain sinnepäin :)

Selailin tässä edellisten keväiden postauksia, hyvin erilaisia ovat keväät olleet. Tänä vuonna en uskalla haaveillakaan pääseväni vappuviikolla puhdistamaan lampea tai virittelemään suihkulähteitä. Lunta on niin paksulti että niiden sulaminen kestää varmasti sinne vappuun ainakin.
Tai mistä sitä tietää, voihan se olla niin että ovatkin sulaneet ja mun pikkulampeni täyttää koko puutarhan! Saattaa käydä niin että kasvihuoneen sijaan rakennetaan lauttaa. :)
Viime keväänä kasvattelin erilaisia miniorvokkeja jotka eivät mitään minejä sitten olleetkaan. Ne kasvoivat hyvin ja niitä tuli paljon, paljon. Pikkuruisia siementaimia näkyi jo syksyllä ja odottelenkin malttamattomasti että niiden päältä sulaa 150cm:n lumikerros nähdäkseni kuinka moni on selvinnyt talvesta. Kuva siemenpussin kyljestä... tai kuvastosta. :)

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Puutarhurin kevätkuume eli siemenistä se lähtee

Muistuipa mieleeni kolme vuotta sitten kirjoittamani jutun pätkä. Samat oireet alkavat pikkuhiljaa taas näkyä mutta tänä vuonna tappelen urheasti vastaan. Näin se menee:


Jokainen, ison tai pienen puutarhan omistaja, tietää miltä tuntuu joka keväinen kuume, joka saa valtaansa yhtä varmasti kuin kevät seuraa talvea. Kuinka ensimmäiset oireet ilmenevät viimeistään siinä vaiheessa kun siemenluettelo tipahtaa postiluukusta tammikuussa ja kuinka ne vain pahenevat sitä mukaa kun valo lisääntyy. Kuinka ensimmäinen sula pälvi saa silmät säihkymään ja kuin itsestään vetää sen kohdalla syvään henkeä kuvitellen tuntevansa mullan ja kevään tuoksun. Silloin jopa tyhjiä viilipurkkeja ja maitotölkkejä alkaa katsella ”sillä silmällä”, samalla miettien kuinka paljon viime vuodelta jäikään taimipotteja varastoon.....

jos kiinnostaa, loput tarinasta voit lukea täältä

Kuva viime keväältä :)


torstai 4. maaliskuuta 2010

Sunshine award :)

Lähti kukka kulkemahan,
halki ilmojen iloksi,
ylimmille ystäville,
ehtoisille emännille.
Toi kevättuulen tullessansa,
tuoksun tulevan ajan.
Valon, ilon mukanansa,
kantoi Kaisa kaunokainen, neitonen iki- ihana.





Pajupirtin Kaisa ilahdutti minua kevätkukalla ja oli runoillut Kalevalalaisittain omaan blogiinsa. Mie vähän samaan henkeen jatkoin sitten.

Minä haluan ojentaa sen UnalleIinekselle ja Tiinalle ja toivottaa näin aika uuden bloggaajan vielä tervetulleeksi Ihanaan Blogilandiaan.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Kesää kaipaillen...


Huomasin että portaiden pikkuruisissa väleissä kasvoi viime kesänä mansikoita, päivänkakkaroita ja noita keltaisia joiden nimeä en just nyt muista... olen miekii emäntä kun en edes portaita kitke. :)

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Kollaasi *Valkoista ja Jotain Muuta*

Inkiväärin värikollaasi haaste on tällä kertaa Valkoista ja jotain muuta.
Olen tehnyt puutarhani kukista niiiin monta kollaasia, etten tällä kertaa valinnutkaan niitä, enkä liioin lumikuviakaan, niin ihania kuin ne ovatkin... vaan juuri sitä jotain muuta.

Paloja kodista sieltä täältä, valkoista hiukan ja ihan vaan pikkuisen kukkia.