keskiviikko 11. helmikuuta 2009

My Rose garden, part 3.







Juhannusyönä kuvaamani Juhannus- ja Suviruusu, satumaisen kauniit keskiyönaikaan, harmi ettei tuoksu tunnu kuvassa. Suviruusun olen saanut pikkuisena taimena tyttäreltä äitienpäivälahjaksi ja se on muuttanut kolmevuotiaana 60km:n matkan kanssani. :)




Tämä ihanuus on Neuvoksettarenruusu. Tai ainakin luulen sillä Suuren Ruusukirjan antamat tuntomerkit täsmäävät hyvin. Olemme pelastaneet hänet metsästä hyvin ruipelona ja harvana. Nyt se on kolmessa vuodessa kasvanut yli kaksi metriä korkeaksi ja melk. yhtä leveäksi kaunottareksi. Älyttömän piikkinen hän on ja tekee versoja ihan hurjaa vauhtia.


Siemenestä kasvattamani Bengalinruusut takana, edessä miniruusuja jotka pelastin vihermyymälän kompostista, jonne ne oli heitetty. Kysyin toki luvan, en ole siellä salaa hiipinyt. Kesäapulainen oli ne heittänyt sinne tietämättömyyttään. Minun onneni... kaksi paperikassillista pikkuruusuja.



Neilikkaruusu muutti meille anoppilasta, oli kuulemma vääränvärinen (?!!?)
No, kivat mulle. :) Pensasmaisesti kasvava tuntematon omenalajike on tykästynyt siihen niin että yhden kesän aikana kasvatti itsensä sen lomaan. Toisiinsa kietoutuneena ne siinä kököttää ja nurmi jää sieltä alta ajamatta kun en raaski niitä riipiä irti toisistaan.

1 kommentti:

  1. Your roses are all beautiful, Tuija. Thanks for showing them. I cannot tell, is the first one Roses of Bengal? The Angel Wings we have do seem similar. :-)
    Frances

    VastaaPoista